Kaupunginhallitus
Föredragningslista 02.03.2026/Ärendenr. 8

Asianumero 4141/02.08.00/2025

Kaupunginhallitus 02.03.2026  

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Kaupunginjohtaja Mykkänen Kai

Käsittely 

Päätös

Selostus

Länsirata Oy:n (myöh. Yhtiön) osakassopimuksen ja sen liitteiden muutosten tausta

Espoon valtuusto päätti 17.11.2025 § 151 hyväksyä Yhtiön osakassopimuksen, sen liitteen mukaisen Espoon rahoitussitoumuksen ja muut asiaan kuuluvat liitteet. Valtuusto päätti samassa yhteydessä valtuuttaa kaupunginhallituksen hyväksymään osakassopimukseen ja sen liitteisiin mahdollisia muutoksia, joilla ei ole suhteellisesti arvioiden merkittäviä vaikutuksia Espoon kaupungin rahoitusosuuksiin eikä kuntaosakkaiden kokonaisrahoitusvastuuseen.

Kirkkonummen kunnanvaltuusto päätti 8.12.2025 olla hyväksymättä valtion ja kuntien neuvottelemaa Yhtiön uutta osakassopimusta. Osakkaat neuvottelivat tämän jälkeen Kirkkonummen poisjäännin vaikutuksista hankkeen rahoitussitoumuksiin. Osakkaat katsoivat jatkoneuvotteluiden aikana, ettei Kirkkonummen kunnanvaltuuston päätös mahdollista kuntakohtaista erillisratkaisua ja että jatko hankkeessa edellyttää sitoutumista osakassopimukseen.

Osakkaat totesivat osakastapaamisessa 16.2.2026, että Kirkkonummen poisjäännistä seuraavien muutosten myötä muokatusta osakassopimuskokonaisuudesta on saavutettu neuvotteluissa yhteisymmärrys. Tämä neuvottelutulos eli muokattu osakassopimuskokonaisuus on liitteenä ja oheismateriaalissa muutosmerkinnöillä.

Hankkeen päivitetty kustannusarvio ja Espoon rahoitusvastuu

Kirkkonummen kunnanvaltuuston joulukuussa 2025 tekemä päätös olla sitoutumatta hankkeen rakentamisvaiheeseen johti siihen, että hankkeen kustannusarviota tarkistettiin vähentämällä kustannuksista arvioidut Veikkolan asemainfrasta ja ratalinjausten suunnittelusta seuraavat kustannukset. Pohjois-Kirkkonummen alueelle suunniteltujen infrarakenteiden karsiminen vähentää kustannuksia noin 20 milj. euroa. Lohja–Salo- ja Hajala–Nunna-yhteysvälien rakentamissuunnittelun sisällön, toteutustavan ja vaiheistuksen tarkentavilla toimenpiteillä kustannuksia saadaan vähennettyä suuruusluokaltaan noin 10–12 milj. euroa. Näiden kustannussäästöjen vuoksi Yhtiön arvio hankkeen kustannuksista on 1290 milj. euroa.

Yhtiön osakkaiden rahoitussitoumusten jakamisessa käytettävä kustannusarvio 1290 milj. euroa jakautuu Liitteessä 2 määritetyille Osahankkeille seuraavasti:

1.                   Espoo-Hista (rakentaminen 310 milj. euroa, rakentamissuunnittelu 9 milj. euroa)
2.                 Hista-Vihti (rakentaminen 122 milj. euroa, aikaisemmin 139 milj. euroa), rakentamissuunnittelu 1 milj. euroa, aikaisemmin 4 milj. euroa)
3.                Vihti – Lohja (rakentaminen 510 milj. euroa, rakentamissuunnittelu 14 milj. euroa)
4.               Salo – Hajala (rakentaminen 140 milj. euroa, rakentamissuunnittelu 8 milj. euroa)
5.                 Nunna – Kupittaa (rakentaminen 120 milj. euroa, rakentamissuunnittelu 3 milj. euroa)
6.               Lohja – Salo (rakentamissuunnittelu 40 milj. euroa, aikaisemmin 48 milj. euroa)
7.              Hajala – Nunna (rakentamissuunnittelu 13 milj. euroa, aikaisemmin 15 milj. euroa).

Kirkkonummen rahoitusvastuu oli aikaisemmassa osakassopimuksen versiossa 15 milj. euroa.

Osakkaat vastaavat Rakentamishankkeen rahoittamisesta siten, että Suomen valtio ja Kuntaosakkaat sitoutuvat rahoittamaan hanketta oman pääoman ehtoisesti yhteensä 770 milj. eurolla. Suomen valtion osuus 770 milj. euron rahoituksesta on 385 milj. euroa ja Kuntaosakkaiden osuus on yhteensä 385 milj. euroa. Oman pääoman ehtoisten rahoitusosuuksien lisäksi Osakkaat ovat sitoutuneet siihen, että Suunnitteluhankkeen jäännöskassa siirretään osaksi Rakentamishankkeen rahoitusta. Kuntaosakkaiden rahoitusvastuiden jakautuminen määritetään Liitteessä 1.

Espoon kaupungin rahoitusvastuu säilyy 170 milj. eurossa.

Normaali kustannusnousu ja vieraan pääoman rahoituskustannukset

Osakkaat sitoutuvat vastaamaan Rakentamishankkeen Osahankkeiden mahdollisesta normaalista kustannusnousussa siltä osin, kun kohdassa 2.3.2 määritetty Rakentamishankkeen kustannusarvio (1290 milj. euroa, MAKU 130 2015=100) ylitetään. Normaalilla kustannusnousulla tarkoitetaan enintään maarakennuskustannusindeksin mukaista kustannusnousua (jäljempänä ”Normaali kustannusnousu”). Normaali kustannusnousu rahoitetaan seuraavien ehtojen mukaisesti:

• Normaalia kustannusnousua rahoitetaan Osakkaiden omistuksen mukaisessa suhteessa siten, että Suomen valtio vastaa normaalista kustannusnoususta 68,24 prosenttia (aikaisemmin 67 prosenttia) ja Kuntaosakkaat 31,76 prosenttia (aikaisemmin 33 prosenttia) Liitteessä 1 määriteltyjen omistusosuuksien mukaisesti. Normaalia kustannusnousua voidaan kattaa enintään siihen asti, että kohdassa 2.3.3 tarkoitettu valtion enintään 385 milj. euron rahoitus on käytetty täysimääräisesti. Sen jälkeen, kun kohdan 2.3.4. mukainen valtion enintään 520 milj. euron rahoitusosuus on varmistunut, Normaalia kustannusnousua voidaan kattaa enintään siihen asti, että valtion euromääräinen 905 milj. euron Rahoitussitoumus on täysimääräisesti käytetty.

Osakkaat sitoutuvat tällä Sopimuksella rahoittamaan Rakentamishanketta kohdan 2.3.3 mukaisesti 770 milj. eurolla lisättynä Suunnitteluhankkeen jäännöskassalla sekä mahdollisella Normaalilla kustannusnousulla tässä Sopimuksessa määritetyn mukaisesti. Suomen valtion mahdollinen sitoutuminen enintään 520 milj. euron suuruisen vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen lyhennyksistä vastaamiseen tai enintään 520 milj. euron suuruiseen rahoitukseen muilla tavoin edellyttää eduskunnan erillistä päätöstä.

Suomen valtion Rahoitussitoumuksen enimmäismäärä ei voi missään tilanteessa ylittää 905 milj. euroa lisättynä vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen rahoituskustannuksilla, joista Suomen valtio sitoutuu kattamaan 68,24 prosenttia (aikaisemmin 67 prosenttia). Kuntaosakkaiden rahoitussitoumukset käsittävät yhteensä 385 milj. euron suuruiseen oman pääoman ehtoisen rahoituksen lisättynä määrällä, joka vastaa 31,76 prosenttia (aikaisemmin 33 prosenttia) Normaalista kustannusnoususta siihen asti, että kohdassa 2.3.3 tarkoitettu valtion 385 milj. euron rahoitusosuus ja kohdassa 2.3.4 tarkoitettu Yhtiön ottama vieraan pääoman ehtoinen tai muu Suomen valtion järjestämä enintään 520 milj. euron rahoitus on käytetty täysimääräisesti. Kuntaosakkaat vastaavat lisäksi 31,76 prosenttia (aikaisemmin 33 prosenttia) mahdollisen vieraan pääoman tai muun kohdassa 2.3.4 ja kohdan 2.3.5 alakohdassa iii tarkoitetun enintään 520 milj. euron rahoituksen mahdollisista rahoituskustannuksista.

Espoon kaupungin osuus normaalista kustannusnoususta ja vieraan pääoman rahoituskustannuksista säilyy ennallaan 14,03 prosentissa.

Yhtiön hallituksen kokoonpano supistuu

Yhtiön hallitukseen kuuluu enintään yksitoista (11) varsinaista jäsentä. Aikaisemmin hallituksessa oli 13 jäsentä. Helsingin ja Kirkkonummen nimitysoikeus jää pois ja valtion nimittämiä hallitusjäseniä on jatkossa kuusi (6) entisen seitsemän (7) sijaan. Espoon kaupunki nimittää Yhtiön hallitukseen edelleen yhden (1) jäsenen.

Osakkeenomistajien yksimieliset päätökset

Osakkeenomistajien yksimielinen päätös Helsingin ja Kirkkonummen omistamien Yhtiön osakkeiden suunnatusta hankinnasta Yhtiölle sekä osakkeenomistajien yksimielinen päätös suunnatusta maksuttomasta osakeannista käsitellään myöhemmin erikseen kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaostossa.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi