Pelastuslaitoksen johtokunta
Protokoll 04.11.2020/Paragraf 33

5057/09.05.01/2020

Pelastuslaitoksen johtokunta 04.11.2020 § 33

§ 33

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Pelastusjohtaja Ihamäki Veli-Pekka

Käsittely 

Päätös

Selostus Palvelutasopäätös on valmisteltu noudattaen pelastuslakia (379/2011) ja sisäministeriön ohjeistuksia. Palvelutasopäätöksen rakenne on laadittu yhteistyössä Uudenmaan neljän pelastuslaitoksen kesken. Pelastuslain mukaisesti alueen pelastustoimi päättää alueensa palvelutasosta kuntia kuultuaan. Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksen hyväksyy pelastuslaitoksen johtokunta.

Pelastuslain 28 § mukaan pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Laadittu palvelutasopäätös perustuu Uudenmaan pelastuslaitosten (Helsinki, Itä-Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa) yhteistyössä vuosina 2018-2020 valmistelemaan riskianalyysiin sekä Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen paikalliseen tarkasteluun.

Pelastusjohtaja teki päätöksen palvelutasopäätösvalmistelun aloittamisesta tammikuussa 2020. Päätöksen valmistelu aloitettiin kahden päätoimisen valmistelijan toimesta helmikuussa 2020. Palvelutasopäätöstä on valmisteltu yhteisessä aikataulussa ja yhdenmukaisen rakenteen mukaisesti Uudenmaan muiden pelastuslaitosten kanssa. Valmistelua tehtiin pelastuslaitoksen palveluyksiköiden kanssa, prosessiryhmissä sekä erillisissä henkilöstölle avoimissa tilaisuuksissa. Henkilöstöllä on ollut lisäksi mahdollisuus antaa palautetta valmisteluvaiheen luonnoksesta sähköisesti.

Pelastuslaitoksen johtokuntaa on tiedotettu valmistelutilanteesta vuoden 2020 jokaisessa kokouksessa. Kevään aikana järjestettiin myös tapaamiset alueen kuntien kanssa. Palvelutasopäätösvalmistelun aikana toteutettiin lisäksi sähköinen asiakaskysely, jolla kartoitettiin asiakkaiden ja sidosryhmien näkemyksiä pelastuslaitoksen tuottamista palveluista.  

Pelastusjohtaja hyväksyi kunnille lähetetyn lausuntoversion. Kuntien kuuleminen palvelutasopäätöksestä toteutettiin sähköisesti elo-syyskuun aikana. Vaikka muista kuultavista tahoista ei ole säädetty, pyydettiin lausuntoa laajasti myös yhteistyöviranomaisilta, sopimuspalokunnilta ja muilta yhteistyökumppaneilta sekä pelastuslaitoksen henkilöstöltä.

Palvelutasopäätösluonnos oli lausunnolla 10.8.-2.10.2020. Lausuntoja saatiin yhteensä 21 kappaletta ja lisäksi muutamia henkilöstöpalautteita. Lausunnoista määräaikaan mennessä saapui 12. Lisäksi 9 lausuntoa saapui myöhässä.

Kaikki lausunnot käsiteltiin ja niihin on laadittu vastineet. Lausuntojen perusteella tarkennettiin tekstiä muutamista kohdista, esimerkiksi sairaanhoitopiirin kanssa tehtävästä yhteistoiminnasta ensihoitopalvelun tuottamisesta sekä tarkennettiin palontutkinnan ja onnettomuuskehityksen seurannan kehittämissuunnitelmaa. Lausuntojen perusteella korjattiin muun muassa henkilöstömäärään sekä Veikkolan kaavaan liittyvät asiavirheet.  

Etelä-Suomen aluehallintoviraston antaman kirjallisen ennakkoarvioinnin ja käytyjen keskustelujen perusteella tarkennettiin muun muassa valvontatoiminnan perusteita sekä väestönsuojelun ja varautumisen yhteistyötä kuntien kanssa. Lisäksi johdantoon kohtaan 1.5 Tiivis katsaus kauteen 2013-2020 täydennettiin muutamin esimerkein edellisen kauden tavoitteiden toteutumista.

Asiakirja on tarkennettu myös muiden kirjoitus- ja käsitevirheiden osalta. Vastaavat muutokset tehdään johtokunnan päätöksen jälkeen myös ruotsinkieliseen versioon.

Pelastuslain 28 § mukaisesti palvelutasopäätös on toimitettava aluehallintovirastolle. Jos palvelutasopäätös on puutteellinen, aluehallintovirasto voi palauttaa asiakirjan täydennettäväksi. Jos näin tapahtuu, tehdään aluehallintoviraston edellyttämät muutokset ja toimitetaan muokattu palvelutasopäätös johtokuntaan uudelleen päätettäväksi. Tavoitteena on, että uusi palvelutasopäätös tulee voimaan 1.1.2021.

Palvelutasopäätöksen rakenne poikkeaa edellisestä. Uudenmaan pelastuslaitosten yhteisen rakenteen mukaisesti palvelutasopäätöksessä kuvataan pelastuslaitoksen asiakkaan saamat keskeiset palvelut. Suurin osa tukipalveluiden kuvaamisesta on siis jäänyt asiakirjan ulkopuolelle. Pelastuslaitoksen palveluita ovat jatkossakin erilaiset lakisääteiset onnettomuuksien ehkäisyn ja pelastustoiminnan tehtävät. Pelastuslaitos tukee kuntien varautumista Länsi-Uudenmaan pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti.

Pelastuslaitoksen tuottama ensihoitopalvelu on järjestetty yhteistoimintasopimusten ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) päättämän ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksessä kuvataan siis ainoastaan se, millä periaatteilla pelastuslaitos on mukana tuottamassa ensihoitopalvelua. 

Tulevan palvelutasopäätöskauden tavoitteena on palvelutason säilyminen vähintään nykyisellään talouspaineista huolimatta. Keskeisimmät muutokset palvelutasopäätöskaudella ovat uudet velvollisuudet liittyen öljyntorjuntavalmiuden valvontaan, turvallisuusviestinnän määrällisen tavoitteen poistuminen, palontutkinnan ja onnettomuuskehityksen seurannan kehittäminen, toimintavalmiusaikojen toteutumisen realistisempi tavoite sekä toimintavalmiuden parantaminen asemaverkostoa kehittämällä. Lisäksi tulevalla kaudella kehitetään ja rakennetaan kansainvälisen pelastustoiminnan valmiutta sekä ollaan aktiivisesti mukana rakentamassa uutta Uudenmaan pelastuslaitosten yhteistä johtokeskusta.

Turvallisuusviestinnän valtakunnallinen ohjaava määrällinen tavoite on poistunut. Jatkossa turvallisuusviestinnän tavoite asetetaan vuosittain ja työtä voidaan kohdentaa paremmin riskianalyysin perusteella. Tarkoituksena on vuosittain suunnitella toiminta siten, että erityyppistä turvallisuusviestintää järjestetään kuitenkin edelleen kattavasti.

Toimintavalmiusaikojen toteutumiselle luotiin uudet realistisemmat tavoitteet, aikojen toteutumista verrattiin samankokoisten ja toimintaympäristöltään samankaltaisten pelastuslaitosten tavoitteisiin ja vertailun perusteella luotiin uudet tavoitteet. Kuitenkin toimintavalmius pidetään vähintään valtakunnallisella minimitasolla.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen palvelutaso perustuu toimivaan paloasemaverkostoon. Väestönkasvu ja maankäytön tiivistyminen asettavat haasteen ylläpitää kattavaa ja tehokasta paloasemaverkostoa, mikä vaikuttaa asiakkaiden avunsaantiaikaan. Pelastustoimen alueella on käytössä yhteensä 51 paloasemaa sisältäen myös sopimuspalokuntien ja sivutoimisen henkilöstön paloasemat. Kaikki paloasemat eivät tällä hetkellä sijaitse toimintavalmiuden kannalta parhaalla paikalla. Espoon kaupungin alueella on viisi pelastuslaitoksen paloasemaa. Suhteessa Espoon viiteen kaupungin-osakeskukseen paloasemaverkostossa on kehitystarpeita. Espoonlahden paloaseman nykyinen sijainti ei vastaa Espoonlahden aluekehityksen mukaisiin tarpeisiin, Niittykummun paloasema ei vastaa sijainniltaan tulevaisuuden toimintavalmiustarpeeseen ja Otaniemen alueen toimintavalmiutta tulee parantaa uudella paloasemalla. Näiden kolmen paloaseman osalta rakennusprojektit ovat jo käynnissä. 

Päätöshistoria