Kaupunginhallitus
Protokoll 11.10.2021/Paragraf 353

5181/10.02.02/2020

Kaupunginhallitus 11.10.2021 § 353

§ 353

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset ja täydennykset on huomioitu päätösasian liiteasiakirjoissa.

Tiina Elo Kausteen kannattamana ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun liitteestä ilmenevän mukaisesti: "Vihrea?n ryhma?n palautusesitys".

Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu palautusesitys, on seuraavien puhujien keskitettävä puheenvuoronsa asian palauttamiseen. Keskustelun palautuksessa päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että ne, jotka kannattavat käsittelyn jatkamista äänestävät "Jaa" ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista äänestävät "Ei".

Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen.

Äänestyksessä 10 ääntä 3 ääntä vastaan kahden ollessa poissa, kaupunginhallitus päätti jatkaa asian käsittelyä. Äänestystulos on pöytäkirjan liitteenä.

Tiina Elo Kausteen kannattamana ehdotti, että: "Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava hylätään muuten paitsi ESA-radan ratakäytävän osalta."

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu hylkäysehdotus, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestyksessä ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa, ja ne jotka kannattavat Tiina Elon ehdotusta äänestävät ei.  Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen.

Äänestyksessä 12 ääntä 3 ääntä vastaan kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen. Äänestystulos on pöytäkirjan liitteenä.

Päätös

Selostus Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan

7.6.2021 §77. Yleiskaava tulee uudestaan hyväksyttäväksi, koska Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus teki siitä oikaisukehotuksen 8.7.2021.

MRL:n 195 § mukaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi kunnan hyväksyttyä yleiskaavan tai asemakaavan tehdä kunnalle kirjallisen oikaisukehotuksen, jos kaava on laadittu ottamatta huomioon valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tai muutoin vastoin lain säännöksiä ja on yleisen edun mukaista saattaa asia uudelleen kunnassa päätettäväksi.

Oikaisukehotuksen johdosta kunnanvaltuuston on tehtävä kaavaa koskeva päätös. Jollei valtuusto tee päätöstä kuuden kuukauden kuluessa oikaisukehotuksesta, kaavan hyväksymispäätös on katsottava rauenneeksi.

Uutta päätösesitystä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaksi on valmisteltu yhteistyössä asianosaisten tahojen kanssa tarkoituksenmukaisen kaavaratkaisun löytämiseksi. Valmistelussa on käsitelty kaikki oikaisukehotuksen näkökulmat ja tehty tarpeelliset tarkistukset yleiskaava-aineistoihin.

Valtuuston 7.6.2021 §77 yleiskaavapäätöksestä jätettiin myös yhdeksän valitusta Helsingin hallinto-oikeuteen, joka käsittelee ne oikaisukehotusmenettelyn jälkeen ja pyytää kaupungilta niihin lausunnot. ELY-keskuksella on mahdollisuus hakea muutosta kaupunginvaltuuston uuteen päätökseen Helsingin hallinto-oikeudelta. Hallinto-oikeuden on varattava valituksen tehneille tilaisuus täydentää tai muuttaa valitustaan, jos kaavaa on päätetty muuttaa. Tällöin myös muilla valitukseen oikeutetuilla on oikeus hakea muutosta päätökseen siltä osin kuin kaavaa on muutettu.

Valtuuston 7.6.2021 hyväksymään yleiskaavaan tehdyt muutokset

Muutoksia on tehty kaavamääräyksiin ja kehittämissuosituksiin. Kaavaselostusta on myös täydennetty oikaisukehotuksen johdosta. Lisäksi kaavaselostuksessa on kuvattu kaavaratkaisua aiempaa perusteellisemmin valituksissa esiin nostetuista teemoista. Kaavakarttaan tai kaavakartan liitekarttoihin ei ole tehty muutoksia valtuuston päätöksen jälkeen.

Seuraavissa kappaleissa on kuvattu kaavamääräyksiin ja kehittämissuosituksiin tehdyt muutokset sekä esitetty perustelut niihin kohtiin, joita ei ole muutettu. Nämä on kuvattu perusteellisemmin vastineessa oikaisukehotukseen (liitteenä) samoin kuin kaavaselostuksen täydennykset kokonaisuudessaan.

Muutokset kaavamääräyksiin ja kehittämissuosituksiin

Asuntovaltaisen alueen A3 kehittämissuositusta on täydennetty seuraavasti: "Maankäytön jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon oleva vesihuoltoverkosto ja investointitarpeet."

Elinkeinoelämän alueesta (TP) sekä Elinkeinoelämän ja asumisen alueesta (TP/A) on poistettu maininta tilaa vaativasta kaupasta.

Kyläalueiden (AT), Maa- ja metsätalousalueiden (M), Avoimen maisematilan elinkeinoalueiden (AME), sekä loma-asuntoalueiden (RA) kaavamääräyksistä on poistettu kiinteistöjen pinta-alaan sidottu asuntojen enimmäismäärää koskeva osuus.

Loma-asuntoalueiden (RA) kehittämissuositukseen on lisätty vesikäymäläkieltoa koskeva osuus: "Rakentamisen edellytykset tutkitaan tapauskohtaisesti suunnittelutarveharkinnassa. Espoon lupakäytännössä sovelletaan vesikäymäläkieltoa loma-asuntoalueiden ranta-alueilla vakiintuneesti"

Raideliikenteeseen tukeutuvan asemanseudun kaavamääräystä on muutettu ajoituksen osalta niin että toteuttamisen sijaan puhutaan rakentamisesta. Ajoitus määräys on muutettu muotoon:

"Aluetta voidaan lähteä rakentamaan sen jälkeen, kun raideliikenneyhteydestä ja asemasta on tehty sitova toteuttamispäätös."

Raideliikenteeseen tukeutuvan asemanseudun kehittämissuositusta on muutettu ajoituksen osalta niin että toteuttamisen sijaan puhutaan rakentamisesta. Kehittämissuositus on muutettu muotoon: " Raideliikenneyhteyden ja aseman sitova toteuttamispäätös on edellytys alueen rakentamisen käynnistämiseksi."

MTK-Uusimaa ry:n ja SLC-Nyland (Nylands svenska producentförbund NSP r.f.) valituksessa esitetty huomioiden yleismääräys rakentamattomista rannoista on muutettu muotoon: "Rakentamattomat rannat on asemakaavoissa ensisijaisesti varattava yleiseen virkistyskäyttöön." Määräykseen on lisätty sana "ensisijaisesti". Lisäksi määräyksen kehittämissuositukseen on tarkennettu: "Määräyksen tarkoituksena on ohjata kaupungin toimesta tapahtuvaa asemakaavoitusta. Yleismääräys ei koske maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja ranta-asemakaavoja."

Perustelut niihin kohtiin, joita ei ole muutettu

Keväällä 2021 Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava valmisteltiin ennakoiden Uusimaa 2050 -maakuntakaavaa, joka ei ollut vielä lainvoimainen. Hyväksymiskäsittelyn ulkopuolelle rajattiin Histan uloimman vyöhykkeen maankäyttöratkaisu, joka edellytti Uusimaa 2050 -kaavan voimaantuloa.

Kaava-alueen rajausta ei ole muutettu Histassa ELY-keskuksen kehottamalla tavalla, koska Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan Raideliikenteeseen tukeutuva asemanseutu -merkintä on rajaukseltaan voimassa olevan Uusimaa 2050 -maakuntakaavan mukainen.  Uusimaa 2050 -maakuntakaava ei ole vielä lainvoimainen, joten valitusprosessin ollessa kesken rajausta ei ole syytä laajentaa aiemmin voimassa olleen, kumotun maakuntakaavan mukaiseksi. 

Yleiskaavaa on valmisteltu rinnakkain maakuntakaavan kanssa, minkä johdosta asemanseutu-merkintä on esitetty samoin kuin Uusimaa 2050 -kaavassa.

A3-alueiden kehittämissuosituksen kohtaa, "Alueelle tulee laatia kokonaisuuden toimivuuden huomioivia maankäytön jatkosuunnittelua tukevia selvityksiä ja tarkasteluja" ei ole tarpeen siirtää oikeusvaikutteiseen yleiskaavamääräykseen. Toimivasta kokonaisuudesta huolehditaan kaikkia yleiskaava-alueita koskevilla yleismääräyksillä, joilla ohjataan mm. kestäviä liikkumismahdollisuuksia ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon suunnittelua.

Asumisen A3-alueiden rajausten muuttamiselle ELY-keskuksen kehottamalla tavalla ei nähdä perustetta. A3-alueet ovat jo pitkälti rakentuneet voimassa olevien yleiskaavojen pohjalta ja täydentävät olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Yleiskaavalla tuetaan näiden alueiden tiivistymistä. Yleiskaavan väestön painopiste on hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Myös maakuntakaava mahdollistaa yleiskaavaratkaisun.

ELY-keskus on kehottanut korjaamaan kaavaselostukseen MAL-sopimuksen mukaisen kirjauksen raskaan liikenteen palvelualueista. Kaavaselostuksen muuttamiselle ei nähdä tarvetta, koska MAL-sopimuksesta on jo kirjattu kohta kaavaselostukseen, eikä sopimus velvoita sijoittamaan raskaan liikenteen palvelualueita juuri Espooseen.

Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan tarkoitus ja tarve

Espoon väestönkehitys on ollut jo pitkään voimakkaasti kasvavaa. Yleiskaavan mitoituksen lähtökohtana ovat Espoon kaupungin omat väestönkehitysarviot sekä seudullisessa suunnittelussa käytetyt arviot. Espoossa varaudutaan vähintään 400 000 asukkaan väestömäärään vuonna 2050. Tällä hyväksymiskäsittelyyn rajatulla yleiskaava-alueella mahdollistetaan noin 40 000 uuden asukkaan ja noin 7 000 työpaikan sijoittuminen alueelle. Mitoituksessa on varauduttu asumisväljyyden kasvuun sekä yleiskaavoituksen edellyttämään yleispiirteisyyteen, jota tarkennetaan jatkosuunnittelussa. Koska rakentamispotentiaali ei toteudu kaikilla alueilla, tulee yleiskaavoissa varautua erilaisiin kehittämissuuntiin.

Kaupunginvaltuuston 7.6.2021 hyväksymän yleiskaavan rajaus opaskarttapohjalla

Yleiskaava

Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on strateginen eli se määrittelee kaava-alueen tulevaisuuden kehityslinjat ja keskeiset painopistealueet. Yleiskaavan esitystapa on yleispiirteinen ja se esittää alueiden pääkäyttötarkoitukset yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun maankäytön suunnittelun pohjaksi.

Kaava-aineistossa on oikeusvaikutteinen kaavakartta ja kaavamääräykset sekä seitsemän kaavakartan liitekarttaa, joista oikeusvaikutteisia merkintöjä ja määräyksiä on liitekartalla 3 (Luontoarvojen verkosto 2050) ja liitekartalla 6 (Yhdyskuntatekninen huolto ja ympäristöterveys 2050

Kaupunkirakenne

Kaavaratkaisu perustuu visiovaiheessa todettuihin maankäytön kehittämisen painopistealueisiin ja kaupunginhallituksen (30.11.2015) asettamaan väestötavoitteeseen.

Kaavaratkaisun painopistealueet sijaitsevat Kalajärvelle suuntautuvan joukkoliikennekäytävän ja Länsiradan tulevan junayhteyden varrella. Kaava mahdollistaa nykyisen Kalajärven keskuksen kehittämisen, uuden keskuksen toteuttamisen Viiskorpeen ja pitkällä aikavälillä raidejoukkoliikenteeseen tukeutuvan uuden asemanseudun toteuttamisen Histaan

Tulevasta väestön kasvusta huomattava osa sijoittuu keskuksiin ja niiden välittömään ympäristöön. Hyväksymiskäsittelyyn rajatulla yleiskaava-alueella Länsiradan kehityskäytävällä varaudutaan noin 20 000 uuden asukkaan lisäykseen ja itäisellä joukkoliikennevyöhykkeellä noin 20 000 uuteen asukkaaseen. Länsiradan kehityskäytävällä Myntinmäkeen sijoittuva 10 000 uuden asukkaan osuus voidaan hyväksyä yleiskaavaratkaisun osalta vasta uuden maakuntakaavan tultua voimaan. Espoon keskuksessa voimassa oleva yleiskaava mahdollistaa alueen kehittymisen kaupungin väestönkasvun mukaisesti lyhyellä aikavälillä.

Kaava mahdollistaa noin 7 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä. Työpaikat sijoittuvat kaavaehdotuksessa pääosin elinkeinoelämän alueille pääliikenneväylien varsille sekä keskustatoimintojen alueille. Uusia elinkeinoelämälle osoitettuja alueita on mm. Histan suunnalla Turunväylän varressa. Työpaikkoja voi sijoittua lisäksi asuinalueille.

Keskukset

Hyväksymiskäsittelyyn rajatulla yleiskaava-alueella Kalajärveltä Leppävaaraan suuntautuvalle joukkoliikennevyöhykkeelle sijoittuu uusi Viiskorven keskus ja täydentyvä Kalajärven nykyinen keskus. Vyöhyke tiivistyy ja rakentuu vaiheittain siten, että maankäytön muutos mahdollistaa myöhemmässä vaiheessa myös bussiyhteyden korvaavan pikaraitiotieyhteyden rakentamisen

Hista

Uuden Länsiradan varteen sijoittuu Histan paikallisliikenteen asema intensiiviseen joukkoliikenteeseen tukeutuvine asemanseutuineen. Keskuksen toteuttaminen on pitkän aikavälin tavoite, koska sen aikataulu on yleiskaavassa sidottu päätökseen Länsiradan toteuttamisesta.

Asuminen

Hyväksymiskäsittelyyn rajatulla yleiskaava-alueella on osoitettu asumiseen noin 22 % koko kaava-alueen pinta-alasta. Kaava mahdollistaa moni-ilmeisen kerrostalo- ja pientalorakentamisen. Nykyiset pientalo- ja kyläalueet liittyvät luontevasti osaksi verkostomaista kaupunkirakennetta. Uudet ja täydentyvät alueet voidaan toteuttaa joustavasti ja vaiheittain tukeutuen nykyiseen rakenteeseen.

Kaavassa on esitetty kolme erityyppistä asuntovaltaisen alueen merkintää ja kyläalueet on merkitty omalla merkinnällä. Yleiskaavassa ei osoiteta uusia lomarakentamisalueita.

Asumisen alueista tehokkaimmat kaupunkimaisen asumisen alueet (A1) on osoitettu kaava-alueen kolmeen keskukseen (Hista, Viiskorpi ja Kalajärvi). Alueiden kehittäminen tukeutuu tehokkaaseen joukkoliikenteeseen.

Asumisen alueita (A2) on pääasiassa keskusta-alueiden sekä kehittyvien joukkoliikenneyhteyksien ympäristössä. Merkinnällä on osoitettu uusien alueiden lisäksi kehitettäviä olemassa olevia asumisen alueita. Alueilla mahdollistetaan monipuoliset asuntorakentamisen typologiat.

Pääasiassa pientalovaltaisia asuntoalueita (A3) on pinta-alaltaan eniten kaikista asumisen alueista. Alueita on osoitettu olemassa oleville pientaloalueille ja joillekin voimassa olevan yleiskaavan kyläalueille, jotka sijaitsevat taajama-alueen reunavyöhykkeellä.

Hajarakentamisen kasvupaineet ohjataan kehitettäville kyläalueille ja taajamiin keskustojen reuna-alueille.

Palvelut

Julkiset palvelut sisältyvät muihin maankäyttöaluevarauksiin. Strateginen yleiskaava mahdollistaa julkisten palveluiden suunnittelun vastaamaan muuttuviin palvelutarpeisiin ja palveluiden tuottamistapoihin, mikä edellyttää tarkemman tason palveluverkkosuunnittelua. Tällä varmistetaan julkisten palveluiden kokonaistaloudelliset ratkaisut ja hyvä saavutettavuus. Kaupalliset palvelut painottuvat keskuksiin, joiden väestönkasvu mahdollistaa paikallisten palveluiden kehittämisen.

Liikenne

Liikenneverkkoa täydennetään uusien alueiden kytkemiseksi olemassa olevaan liikenneverkkoon. Tehokkaampia maankäytön alueita palvellaan tavoitetilanteessa junilla, pikaraitioteillä ja runkobusseilla. Pyöräilyverkkoa kehitetään baanoilla. Liikenteen liitekartalla on esitetty tärkeimmät henkilöautojen ja polkupyörien liityntäpysäköintialueet. Juna-asemalle ja joukkoliikenteen pysäkeille turvataan jatkosuunnittelussa hyvät ja esteettömät kävely- ja pyöräily-yhteydet.

Luonto, virkistys ja kulttuuriympäristöt

Kaavakartan virkistysalueet sisältävät erityyppisiä aluekokonaisuuksia puistomaisista lähiviheralueista ja luonnonarvoiltaan monipuolisista lähimetsistä laajoihin seudullisiin virkistysalueisiin. Virkistysverkostoa täydentävät asuinalueille toteutettavat lähiviheralueet ja viheryhteydet. Myös vesistöt, maa- ja metsätalousalueiden metsät, avoimet viljelymaisemat ja arvokkaat kulttuuriympäristöt täydentävät osaltaan alueen virkistysverkostoa.

Kaava-alueen ekologinen verkosto on osoitettu kaavakartalla maakunnallisen ekologisen yhteyden merkintänä, Natura 2000 -alueina, luonnonsuojelualueina, suojelualueina, virkistysalueina ja maa- ja metsätalousalueina sekä järvet, lammet ja suurimmat joet vesialueina. Myös avoimen maisematilan elinkeinoalueet toimivat osana ekologista verkostoa. Ekologista verkostoa täydentävät Luontoarvojen verkosto liitekartan oikeusvaikutteiset merkinnät paikallinen ekologinen yhteys ja virtaveden ekologinen yhteys.

Kaavalla turvataan maaseutuelinkeinojen jatkuvuus ja kehittymisen edellytykset. Kaavaratkaisu turvaa myös arvokkaat kulttuuriympäristöt ja historiallisesti arvokkaat avoimet maisematilat.

Suunnittelu

Yleiskaavoitusta ohjaavat sekä valtakunnalliset että seudulliset tavoitteet kuten valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja lainvoimaiset maakuntakaavat sekä tehdyt sopimukset ja päätökset.

Alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, osittain myös Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa II ja Espoon eteläosien yleiskaava. Alueella voimassa olevien yleiskaavojen uudistaminen on tarpeen, koska niiden asukasmitoitus ei vastaa pitkän aikavälin väestökehitysarviota eikä mahdollista esimerkiksi Länsirataa eikä sen uusien asemanseutujen rakentamista. Sen sijaan Länsirata paikallisliikenteen asemanseutuineen on sekä voimassa olevassa maakuntakaavassa että vielä vahvistamattomassa Uusimaa2050-kaavassa.

Espoon kaupunkisuunnittelukeskus aloitti yleiskaavan valmistelun laatimalla vision Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan alueelle vuonna 2015. Visio on toiminut yleiskaavatyön pohjana ja lähtötietomateriaalina. Kaupunginhallitus päätti yleiskaavan tavoitteista 30.11.2015.

Tavoitteiden pohjalta muodostettiin kolme rakennemallivaihtoehtoa ja arvioitiin vaihtoehtojen vaikutuksia. Valitun "keskustojen verkosto" -mallin pohjalta kaava-alueelle muodostettiin maankäyttömalli, jossa esitettiin maankäytön kehittämispotentiaali nykyisen kaupunkirakenteen eri kasvusuunnilla.

Selvitykset ja vaikutusten arviointi

Syksyllä 2020 valmistui kaksi uutta selvitystä; Tarkistettu arvio yleiskaavaehdotuksen vaikutuksista Natura 2000 -alueisiin sekä Ilmastovaikutusten arviointi. Lisäksi kaavaselostuksen vaikutusten arviointia on täydennetty ilmastovaikutuksiin liittyen. Yleiskaavan vaikutusten arviointia on täydennetty keväällä 2021 Länsiradan vaikutusten osalta erillisellä selvityksellä.

Kaavaan liittyvät selvitykset löytyvät kaavan internetsivuilta www.espoo.fi/yleiskaavapoke.

Alueen kuvaus

Alue on noin 140 km² ja käsittää yli kolmanneksen Espoon maa-alueesta. Alue rajautuu Vantaan kaupunkiin sekä Nurmijärven, Vihdin ja Kirkkonummen kuntiin. Alue on pääosin yksityisessä maanomistuksessa.

Alueella asuu noin 15 400 asukasta (tammikuu 2021) ja siellä on noin 5900 työpaikkaa (2017). Asutus on nykyisin keskittynyt Kalajärven paikalliskeskukseen Vihdintien varrella sekä pientalovaltaisille alueille kuten Niipperi ja Perusmäki. Kyläalueet sijoittuvat järvien tuntumaan kauempana kaupunki- tai paikalliskeskuksia. Työpaikka-alueet keskittyvät kehä III:n varrelle sekä Juvanmalmille, Koskeloon, Hepokorpeen, Kulmakorpeen sekä Histaan.

Alue koostuu lisäksi monimuotoisista pienistä kyläkokonaisuuksista, kulttuurimaisemista, laajoista yhtenäisistä peltoalueista, luonnontilaisista metsistä sekä järvialueista. Alueesta noin 15 % on asemakaavoitettu.

Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Vireilletulosta on kuulutettu kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 21.5.2014. Yleiskaava on kaupunginhallituksen päättämässä Espoon kaavoitusohjelmassa 2014-2017.

Yleiskaavasta on laadittu 20.5.2014 päivätty ja 14.10.2015 sekä 29.11.2017 tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Osallistuminen ja vuorovaikutus

Kaupunginhallitus päätti 18.5.2020 asettaa yleiskaavaehdotuksen nähtäville. Yleiskaavaehdotus oli nähtävillä 7.9. - 20.10.2020. Nähtävilläoloaika oli normaalia pidempi (44 päivää) koronaviruspandemian aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi.

Koronapandemian vuoksi yleiskaavan asukastilaisuudet toteutettiin etälähetyksinä, joita oli mahdollisuus seurata verkossa. Tilaisuudet pidettiin 17.9.2020, 21.9.2020 ja 24.9.2020 ja niitä seurasi yhteensä noin 300 espoolaista. Verkkolähetykset tallennettiin ja julkaistiin tilaisuuden jälkeen verkkosivuilla. Päätilaisuuden tallenne on tekstitetty ja se on katsottavissa verkossa. Tallenteella oli 279 katselukertaa helmikuun 2021 lopussa.  Asukastilaisuuksien lisäksi järjestettiin keskustelutilaisuus asukasyhdistyksille.

Yleiskaavaehdotuksesta saatiin 750 muistutusta, joista valtaosa koski asumista. Myös virkistystä ja kulttuuriympäristöjä sekä luontoa koskevia muistutuksia tuli runsaasti. Muistutukset on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon kaavaehdotuksen valmistelussa. Osa muistutuksista koski muita kuin yleiskaavassa ratkaistavia asioita. Muistutuksista yli puolet liittyi nyt poisrajattaviin alueisiin.

Viranomaisneuvottelu ja lausunnot

Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 29.1.2021. Lausunnon antajien kanssa on lisäksi käyty työneuvotteluja lausuntojen sisällöstä ja yhteistyössä mietitty tarkennuksia kaavaratkaisuun.

Lausuntojen keskeiset sisällöt koskivat kaavan väestötavoitteita suhteessa koko kaupungin kasvuun ja uusien alueiden liittymistä nykyiseen rakenteeseen. Lausunnoissa nousi esiin myös kaupan ohjaus, Histan ja Myntinmäen asemanseutujen joukkoliikenneyhteydet ja niiden ajoitus sekä luonnonsuojelualueet ja ekologiset yhteydet. Myös virkistystä ja kulttuuriympäristöä sekä teknistä huoltoa koskeviin merkintöihin ja määräyksiin esitettiin erinäisiä tarkistustarpeita.

Hyväksyminen

Yleiskaavan hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

Päätöshistoria

Valtuusto 07.06.2021 § 77

Päätösehdotus Kaupunginhallitus

Valtuusto hyväksyy 29.11.2017 päivätyn ja 24.5.2021 muutetun Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan, oikeusvaikutteisen kaavakartan piirustusnumero 7100 sekä kaavakartan liitekartat piirustusnumerot 7244, 7101, 7102, 7103, 7104, 7105 ja 7106. Kaavakartan liitekartalla 3 Luontoarvojen verkosto 2050 (piirustusnumero 7102) ja liitekartalla 6 Yhdyskuntatekninen huolto ja ympäristöterveys 2050 (piirustusnumero 7105) on oikeusvaikutteisia merkintöjä ja määräyksiä, muilta osin liitekartat ovat informatiivisia.

Käsittely Partanen ehdotti, että asia palautetaan seuraavin perusteluin:

"Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava palautetaan takaisin valmisteluun seuraavin muutoksin, joilla ehkäistään kaupunkirakenteen liiallista hajautumista, turvataan riittävien virkistysalueiden säilymistä, suojellaan arvokkaita luontokohteita sekä vastataan etenkin Uudenmaan ELY-keskuksen esittämään kritiikkiin:

1.) Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen

2.) Oittaan virkistys- ja luontoarvojen turvaaminen

3.) Matalajärven Natura-alueen turvaaminen

4.) Virkistysalueiden palauttaminen

5.) Kaupunkirakenteen hajautumisen estäminen

6.) Viiskorven joukkoliikenneyhteyksien vahvistaminen

7.) Kulmakorpi-Ämmässuon ympäristöhaittojen vähentäminen

8.) Laajojen maisemahaittojen ehkäiseminen

Tarkemmat aluerajaukset ja muutokset on esitetty pdf-liitekartoissa.

1.)    Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen

1.1. Muutos: Yleiskaavakarttaan lisätään seuraavat suojelualueet S-merkinnällä (viite Uusimaakaava 2050 - Luontoselvityskohteiden maakunnallinen arvo) siten tarkistettuna, että ESA-radan

ratakäytävävälle sekä Kulmakorven-Ämmässuon suojaviheralueelle ulottuvia alueita ei merkitä Smerkinnällä. (Kts. liitekartat)

- Järvikylän runsaslahopuustoinen metsä (2,1 ha)

- Karhusuonpuron lehtopurolaakso (1,4 ha)

- Gumbölen Myllykoski (1,8 ha)

- Gumbölenniityn lehto, (0,9 ha)

- Nupurinjärvi, (56,2 ha)

- Kuusikodin metsä (18,6 ha)

- Rysshygget (16,9 ha)

- Kakarlammen suojelualueen laajennus (useita alueita)

1.2. Muutos: Otetaan käyttöön luo-merkintä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeillä virkistysalueiden osilla ja kirjataan kaavamääräykseen avohakkuiden kielto.

1.3. Muutos: Palautetaan virtavedet kaavakarttaan.

2.) Oittaan virkistys- ja luontoarvojen turvaaminen

2. Muutos: Vahvistetaan Oittaan virkistys- ja luontoarvoja muuttamalla Oittaan virkistysalueen länsireunan vielä rakentumattomia A3-alueita virkistysalueiksi (V) sekä turvataan Oittaan jokiuoman alkupään luontoarvot yhdistämällä kaksi suojelualuetta muuttamalla jokiuoman kohdalla

virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajan palvelujen aluetta (P) alueen luontoarvot paremmin turvaavaksi virkistysalueeksi (V). (Kts. liitekartat)

2.1.) Oittaan virkistysalueen länsireuna

2.2.) Oittaan jokiuoman alkupää

3.) Matalajärven Natura-alueen turvaaminen

3. Muutos: Kevennetään rakentamista Matalajärven valuma-alueella järven pohjois- ja itäpuolella muuttamalla pohjoispuolella oleva asuntovaltainen alue (A3) kyläalueeksi (AT) sekä itäpuolinen elinkeinoelämän alue (TP) avoimen maisematilan elinkeinoalueeksi (AME)

kaupunkisuunnittelulautakunnassa 15.4.2020 esitetyn pohjaesityksen ja liitekarttojen mukaisesti.

3.1.) Matalajärven pohjoisranta

3.2.) Matalajärven itäpuoli

4.) Virkistysalueiden palauttaminen

4. Muutos: Maa- ja metsätaloustalueiden (M) muuttaminen takaisin virkistysalueiksi (V) kaupunkisuunnittelulautakunnan 15.4.2020 tekemän päätöksen ja liitekarttojen mukaisesti seuraavilla alueilla:

4.1. Brobacka

4.2. Nuuksion Pitkäjärven länsipuoli

4.3. Pakankylä-Röylä

4.4. Lakistontie

4.5. Metsämaa

5.) Kaupunkirakenteen hajautumisen estäminen

5.1.) Muutos: Rajataan kaavakartan kyläalueita (AT) siten, että kylien kehittäminen kohdistuu nykyisellään kylän tunnuspiirteet täyttäviin alueisiin Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti. Kyläalueita rajataan liitekarttojen mukaisesti seuraavilta alueilta:

5.1.1.) Nemlahti

5.1.2.) Pakankylä

5.1.3.) Hankalahdentien varsi

5.1.4.) Ketunkorpi

5.1.5.) Loojärvi

5.2.) Muutos: Uusien asuinalueiden (A3 ja AT) laajuutta kaukana nykyisestä yhdyskuntarakenteesta ja joukkoliikennekäytävistä rajataan esitetystä ja muutetaan virkistysalueiksi (V), avoimen maisematilan alueiksi (AME) tai pienennetään rakentamisen tehokkuutta alla lueteltujen kohteiden laidoilla liitekarttojen mukaisesti:

5.2.1.) Viiskorven pohjoisosa

5.2.2.) Lahnuksentien varsi

5.2.3.) Nupuri

5.2.4.) Bodomin länsipuoli

5.2.5.) Brobacka

5.3. Muutos: Maa- ja metsätalousalueen (M) ja avoimen maisematilan elinkeinoalueen (AME) kaavamääräyksistä poistetaan teksti: "Alueella sallitaan haja-asutusluontoinen rakentaminen."

5.4. Muutos: Lisätään kaavamääräyksiin seuraava yleismääräys ympäristölautakunnan lausunnon mukaisesti: "Vesihuoltoverkoston ulkopuoliset uudet rakentamispaikat tulee sijoittaa jo

olemassaolevia asuntovaltaisia alueita ja kyläalueita täydentäen ja tiivistäen siten, että tulevaisuudessa vesihuoltoverkosto voidaan laajentaa näille alueille kustannustehokkaasti."

6.) Viiskorven joukkoliikenneyhteyksien vahvistaminen

6.) Muutos: Viiskorvesta lisätään uusi joukkoliikenteen runkoyhteys kohti Vihdintietä ja Espoon keskusta.

7.) Kulmakorpi-Ämmässuon ympäristöhaittojen vähentäminen

7.1.) Muutos: Poistetaan ampumaurheilun salliva merkintä Kulmakorven alueella ympäristölautakunnan lausunnon mukaisesti.

7.2.) Muutos: Siirretään Kulmakorven suojaviheraluetta (EV) erityisalueen (E) sisälle kaupunkisuunnittelulautakunnan 14.4.2021 tekemän päätöksen ja liitekarttojen mukaisesti alueen lounaiskulman osalta.

8.) Laajojen maisemahaittojen ehkäiseminen

8.) Muutos: Palautetaan avoimen maisematilan elinkeinoalueen (AME) kaavamääräykseen MRL 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus ympäristölautakunnan lausunnon mukaisesti."

Grönroos ehdotti, että asia palautetaan seuraavin perusteluin:

"Esitämme kaavan palautusta, jotta kaavan väestönkasvuvaikutuksia saadaan muutettua maltillisemmiksi, tunnin junan varaan rakentuva kasvu saadaan karsittua ja luonnonsuojelun muotoa muutettua sellaiseksi, että se mahdollistaa paremmin luonnon virkistyskäytön."

Saramäki teki seuraavan toivomuksen: 9.9

Valtuusto toivoo, että Viiskorven, Nepperin ja Haapaniemen alueilla tehtäisiin HSL:n kanssa ennakoidusti joukkoliikenneyhteyksien parantamiseksi suunnitelmat, jotta toimivammat yhteydet otettaisiin käyttöön heti, kun alueiden tiivistyminen on toteutumassa.

Saramäki teki seuraavan toivomuksen: 9.10

Valtuusto toivoo, että Kulmakorven alueella otettaisiin paremmin huomioon ja ennaltaehkäistäisiin maa-aineskäsittelystä ympäröivälle seudulle koituvia melu- ja muita haittoja.

Kilpi ehdotti, että asia palautetaan seuraavin perusteluin:

"POKE-kaavassa on rakenteellinen virhe asukasmäärien painotuksen osalta. Uusille tiiviin rakentamisen alueille kaavoitetaan liian mittavia asukasmääriä. Tämä tulee haittaamaan Espoon keskuksen kehittymistä ja on vastoin asukkaiden mielipidettä. Valtuusto palauttaa yleiskaavan uudelleen valmisteltavaksi niin, että asukasmäärän kasvu painottuu Espoon keskukseen olemassaolevien raideliikenneyhteyksien läheisyyteen. Muille kaava-alueille kaavoitetaan pientalovaltaista asumista asukasviihtyisyys ja asukkaiden sekä maanomistajien mielipiteet huomioiden."

Karimäki teki seuraavan toivomuksen: 9.6

Valtuusto toivoo, että Matalajärven valuma-alueelle suunniteltaisiin jatkotyön yhteydessä asianmukainen hulevesien käsittely riittävine viivästysratkaisuineen.

Karimäki teki seuraavan toivomuksen: 9.7

Valtuusto toivoo, että jatkotyössä selvitettäisiin mahdollisuudet toteuttaa Matalajärven läheisyyteen, Natura-alueen ulkopuolelle toteutettavat Natura-arvion edellyttämät riittävät virkistysreitit ennen rakentamisen aloittamista Viiskorvessa ja Matalajärven ympäristössä, jotta arvokas lehto -luontotyyppi ei kuormittuisi.

Karimäki kannatti Partasen palautusehdotusta.

Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen.

Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä.

Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Partasen palautusehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka vastustavat palautusehdotusta, äänestävät ei.

Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen.

Äänestyksessä valtuusto 21 äänellä 52 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylkäsi Partasen palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu.

Ruoho ym. kannattivat Saramäen toivomusehdotuksia.

Tiina Elo ym. kannattivat Karimäen toivomusehdotuksia.

Lahtinen kannatti Grönroosin palautusehdotusta.

Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen.

Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä.

Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Grönroosin palautusehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka vastustavat palautusehdotusta, äänestävät ei.

Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen.

Äänestyksessä valtuusto 5 äänellä 53 ääntä vastaan ja 16 äänestäessä tyhjää hylkäsi Grönroosin palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu.

Soini kannatti Kilven palautusehdotusta

Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen.

Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä.

Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Kilven palautusehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka vastustavat palautusehdotusta, äänestävät ei.

Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen.

Äänestyksessä valtuusto 4 äänellä 52 ääntä vastaan ja 18 äänestäessä tyhjää hylkäsi Kilven palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu.

Partanen ehdotti, että: "Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava hylätään muuten paitsi ESA-radan ratakäytävän osalta.".

Kilpi ehdotti, että päätösehdotus hylätään kokonaisuudessaan.

Nevanlinna ym. kannattivat Partasen osittaista hylkäysehdotusta.

Soini kannatti Kilven kokonaishylkäysehdotusta.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti yhteenvedon keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista ja esitti, että ensi käsitellään osittaishylkäysehdotus, sen jälkeen kokonaishylkäysehdotus, molemmat vuorollaan pohjaehdotusta vastaan ja sen jälkeen, mikäli päätösehdotusta ei ole hylätty käsitellään toivomukset.

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan käsittelyjärjestysehdotuksen.

Äänestys Partasen osittaisesta hylkäysehdotuksesta

Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Partasen hylkäysehdotusta, äänestävät ei. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen.

Äänestyksessä valtuusto 50 äänellä 18 ääntä vastaan 4 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Äänestys Kilven kokonaishylkäysehdotuksesta

Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Kilven hylkäysehdotusta, äänestävät ei. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen.

Äänestyksessä valtuusto 52 äänellä 5 ääntä vastaan 15 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Sitten otettiin käsiteltäväksi toivomukset.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Karimäen toivomusehdotus 9.6. hyväksyä yksimielisesti? Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Karimäen toivomusehdotus 9.7. hyväksyä yksimielisesti? Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Saramäen toivomusehdotus 9.9. hyväksyä yksimielisesti? Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Saramäen toivomusehdotus 9.10 hyväksyä yksimielisesti? Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti.

Päätös

Valtuusto:
Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin.

Lisäksi hyväksyttiin seuraavat toivomukset:

Valtuusto toivoo, että Viiskorven, Nepperin ja Haapaniemen alueilla tehtäisiin HSL:n kanssa ennakoidusti joukkoliikenneyhteyksien parantamiseksi suunnitelmat, jotta toimivammat yhteydet otettaisiin käyttöön heti, kun alueiden tiivistyminen on toteutumassa.

Valtuusto toivoo, että Kulmakorven alueella otettaisiin paremmin huomioon ja ennaltaehkäistäisiin maa-aineskäsittelystä ympäröivälle seudulle koituvia melu- ja muita haittoja.

Valtuusto toivoo, että Matalajärven valuma-alueelle suunniteltaisiin jatkotyön yhteydessä asianmukainen hulevesien käsittely riittävine viivästysratkaisuineen.

Valtuusto toivoo, että jatkotyössä selvitettäisiin mahdollisuudet toteuttaa Matalajärven läheisyyteen, Natura-alueen ulkopuolelle toteutettavat Natura-arvion edellyttämät riittävät virkistysreitit ennen rakentamisen aloittamista Viiskorvessa ja Matalajärven ympäristössä, jotta arvokas lehto -luontotyyppi ei kuormittuisi.

Partanen ilmoitti eriävänä mielipiteenään seuraavaa:

Yleiskaavaratkaisu ei vastaa Espoon ilmastotavoitteisiin

Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava ei hyväksytyssä muodossa vastaa Espoon kaupunginvaltuuston asettamaan tavoitteeseen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Yleiskaava päätetyssä muodossa:
- lisää kaupunki- ja yhdyskuntarakenteen haitallista hajautumista, mikä puolestaan vaikeuttaa luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista.
- lisää liikkumistarvetta ja henkilöautoliikenteen kasvua.
- vähentää merkittävästi kaupungin hiilivarastoina ja -nieluina toimivia metsäisiä alueita.

Yleiskaavaratkaisu hajauttaa kaupunkirakennetta

Uudenmaan ELY-keskus tuo lausunnossaan esille, että yleiskaava ei ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen ja on ristiriidassa MAL-sopimuksen kanssa, jossa Espoon kaupunki on sitoutunut kaavoittamaan vähintään 90% uusista asunnoista ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille ja, että väestöstä 85% tulisi sijoittua kestävän liikkumisen vyöhykkeelle. Yleiskaavaselostuksessa (ennen kaupunginhallituksen 3.5.2021 tekemää kaava-alueen rajausta) arvioitiin, että vain yli 75% uusista asukkaista sijoittuisi asumaan kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tukeutuvalle alueelle. Rajauksen myötä prosenttiosuus on oletettavasti vieläkin pienempi, sillä ulos rajattiin lähellä yhdyskuntarakennetta olevat alueet Espoon Keskuksen ympäristössä sekä Myntinmäen uuden asemanseudun alue.

A3-alueiden osalta Uudenmaan ELY-keskus on katsonut, että kaavaehdotus ei täytä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, Uusimaa-kaavan 2050 tavoitteita eikä yleiskaavan sisältövaatimuksia.

Kylien osalta Uudenmaan ELY-keskus on todennut, että: "Ottaen huomioon voimassa olevan maakuntakaavan ja Uusimaa-kaavan 2050 ratkaisut, ELY-keskus katsoo, että kylien osalta kehittämisen tulee kohdistua nykyisellään kylän tunnuspiirteet täyttäviin alueisiin." ja "Nyt esitetyssä muodossa kaavaehdotus ei täytä yleiskaavan sisältövaatimuksia kylien osalta." Lausunnon antamisen jälkeen kyläalueita ei olla vähennetty.

Yleiskaavaratkaisu ei tue arjen palvelujen toteuttamista ja tulee kalliiksi
Valtuuston hyväksymä yleiskaavaratkaisu on omiaan kasvattamaan infrarakentamisen kustannuksia asukasta kohden. Lisäksi tapa, jolla asutusta on lisätty, ei palvele nykyisten eikä tulevien asukkaiden tarpeita, sillä hajauttava rakennustapa ei tuo asukkaille alueella kaivattuja palveluita eikä mahdollista riittävää joukkoliikennettä.

Yleiskaavaratkaisu on haitallinen luonnolle

Liian suuri osa rakentamisesta sijoittuu valtuuston hyväksymässä yleiskaavaratkaisussa nykyisille luonto- ja metsäalueille. Luontohaittoja aiheuttavaa rakentamista olisi tullut Vihreiden esitysten mukaisesti vähentää. Osoittamalla yleiskaavaehdotuksessa riittävän paljon uusia suojelualueita maakunnallisesti arvokkaiksi arvioiduille kohteille olisi voitu joiltain osin kompensoida lisärakentamisen ja siitä seuraavan pirstoutumisen aiheuttamia haittoja vaateliaille luontotyypeille, lajistolle sekä ekologisille yhteyksille.

Kaupunginhallitus aiemmassa päätöksessään 18.5.2020 vähensi tuntuvasti virkistysalueiksi merkittyjä alueita muuttaen ne maa- ja metsätalouskäyttöön. Ratkaisu on kestämätön. Kaupungin kasvaessa asukkaille on turvattava riittävät virkistysalueet. Sillä varmistetaan paitsi asukkaiden virkistystarpeen täyttyminen, myös se, ettei käyttöpaine Natura- ja suojelualueilla lisäänny luontoarvojen säilymisen kannalta haitallisen paljon.

Valtuuston hyväksymä yleiskaavaratkaisu esittää rakentamista Natura-alueiden lähistölle muun muassa Ketunkorvessa, Matalajärven lähistöllä sekä Brobackassa. Riittävä rakentamaton suojaetäisyys ja rakentamisen tehokkuuden vähentäminen olisi varmistanut Natura-alueiden luontoarvojen säilymisen.

Yleiskaavaratkaisu lisää ympäristö- ja maisemahaittoja

Valtuusto on päättänyt esittää Kulmakorven alueelle ampumaurheilun sallivaa kaavamääräystä. Jo nykyisessä tilanteessa lähiseudun asukkaat ovat joutuneet kärsimään monien eri hankkeiden aiheuttamista ympäristöhaitoista, minkä vuoksi kuormitusta ei tulisi enää lisätä.  Ympäristölautakunnan antaman lausunnon mukaan ampumaurheilu aiheuttaisi Kulmakorven alueella täysin uudenlaista kauas kantautuvaa melua, jota syntyisi iltaisin ja viikonloppuisin, kun muuta meluavaa toimintaa ei alueella ole. Ammunnan melu tulisi häiritsemään lausunnon mukaan nykyisiä lähiasukkaita. Lisäksi Histaan suunniteltu 15 000 asukkaan asuinalue tuo suuren määrän uusia ihmisiä ampumaradasta kantautuvan melun mahdolliselle vaikutusalueelle. Lisäksi valtuuston hyväksymä yleiskaavaratkaisu mahdollistaisi Kulmakorven erityisalueen levittäytymisen yhä laajemmalle.

Luonnosvaiheessa yleiskaavamääräyksiin avoimen maisematilan alueille (AM) oli asetettu MRL 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus. AM-alueet ovat sen jälkeen muuttuneet avoimen maisematilan elinkeinoalueiksi (AME), joilla em. toimenpiderajoitetta ei enää ole. AME-alueista suuri osa on kaavaehdotuksessa merkitty arvokkaan kulttuuriympäristön merkinnällä, johon toimenpiderajoitus ulottuu. Kaikkia AME-alueita se ei kuitenkaan koske. Ympäristölautakunnan lausunnon mukaan: "Toimenpiderajoituksen puuttuminen voi johtaa siihen, että AME-alueille tulee esim. maisemaa haittaavia laajoja maantäyttöjä tai -läjityksiä, mukaan lukien kiviainesten varastointia, jotka eivät mahdollisesti tarvitse mitään viranomaislupia." Vihreät esittivät valtuuston kokouksessa ympäristölautakunnan lausunnon mukaisesti, että MRL 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus oltaisiin palautettu AME-alueiden kaavamääräyksiin. Valtuuston hyväksymästä ratkaisusta toimenpiderajoitus puuttuu.

Kasvi, Anthoni, Karimäki, Kauste, Hyrkkö, Finström, Özdemir, Elo Tiina, Hopsu, Nieminen, Hosia, Hertell ja Nevanlinna ilmoittivat yhtyvänsä Partasen eriävään mielipiteeseen.

Kaupunginhallitus 31.5.2021 § 199

Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Isotalo Olli

Kaupunginhallitus

1

hyväksyy liitteen mukaiset vastineet maanomistajien kuulemisen

14.5.-28.5.2021 aikana saatuihin muistutuksiin yleiskaavaehdotuksesta.

2

päättää, että kuulemisen pohjalta ei aiheudu muutoksia kaupunginhallituksen 24.5.2021 (§ 184) asiasta tekemään esitykseen valtuustolle.

Päätös Kaupunginhallitus:

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kaupunginhallitus 24.05.2021 § 184

Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Isotalo Olli

1
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 29.11.2017 päivätyn ja 18.5.2021 muutetun Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan, oikeusvaikutteisen kaavakartan piirustusnumero 7100 sekä kaavakartan liitekartat piirustusnumerot 7244, 7101, 7102, 7103, 7104, 7105 ja 7106. Kaavakartan liitekartalla 3 Luontoarvojen verkosto 2050 (piirustusnumero 7102) ja liitekartalla 6 Yhdyskuntatekninen huolto ja ympäristöterveys 2050 (piirustusnumero 7105) on oikeusvaikutteisia merkintöjä ja määräyksiä, muilta osin liitekartat ovat informatiivisia.

2
Kaupunginhallitus hyväksyy yleiskaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen ja muistutusten vastineet sekä tarkentaa päätösehdotusta valtuustolle 28.5.2021 mennessä saapuneiden maanomistajien kuulemisen perusteella kokouksessaan 31.5.2021.

Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa.

Partanen Kausteen kannattamana ehdotti, että

Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava palautetaan takaisin valmisteluun seuraavin muutoksin, joilla ehkäistään kaupunkirakenteen liiallista hajautumista, turvataan riittävien virkistysalueiden säilymistä, suojellaan arvokkaita luontokohteita sekä vastataan etenkin Uudenmaan ELY-keskuksen esittämään kritiikkiin:

1.) Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen

2.) Oittaan virkistys- ja luontoarvojen turvaaminen

3.) Matalajärven Natura-alueen turvaaminen

4.) Virkistysalueiden palauttaminen

5.) Kaupunkirakenteen hajautumisen estäminen

6.) Viiskorven joukkoliikenneyhteyksien vahvistaminen

7.) Kulmakorpi-Ämmässuon ympäristöhaittojen vähentäminen

8.) Laajojen maisemahaittojen ehkäiseminen

Tarkemmat aluerajaukset ja muutokset on esitetty pdf-liitekartoissa.

 1.) Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen

1.1. Muutos: Yleiskaavakarttaan lisätään seuraavat suojelualueet S-merkinnällä (viite Uusimaa-kaava 2050 - Luontoselvityskohteiden maakunnallinen arvo) siten tarkistettuna, että ESA-radan ratakäytävävälle sekä Kulmakorven-Ämmässuon suojaviheralueelle ulottuvia alueita ei merkitä S-merkinnällä. (Kts. liitekartat)

- Järvikylän runsaslahopuustoinen metsä (2,1 ha)

- Karhusuonpuron lehtopurolaakso (1,4 ha)

- Gumbölen Myllykoski (1,8 ha)

- Gumbölenniityn lehto, (0,9 ha)

- Nupurinjärvi, (56,2 ha)

- Kuusikodin metsä (18,6 ha)

- Rysshygget (16,9 ha)

- Kakarlammen suojelualueen laajennus (useita alueita)

1.2. Muutos: Otetaan käyttöön luo-merkintä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeillä virkistysalueiden osilla ja kirjataan kaavamääräykseen avohakkuiden kielto.

1.3. Muutos: Palautetaan virtavedet kaavakarttaan.

2.) Oittaan virkistys- ja luontoarvojen turvaaminen

2. Muutos: Vahvistetaan Oittaan virkistys- ja luontoarvoja muuttamalla Oittaan virkistysalueen länsireunan vielä rakentumattomia A3-alueita virkistysalueiksi (V) sekä turvataan Oittaan jokiuoman alkupään luontoarvot yhdistämällä kaksi suojelualuetta muuttamalla jokiuoman kohdalla virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajan palvelujen aluetta (P) alueen luontoarvot paremmin turvaavaksi virkistysalueeksi (V). (Kts. liitekartat)

2.1.) Oittaan virkistysalueen länsireuna

2.2.) Oittaan jokiuoman alkupää

3.) Matalajärven Natura-alueen turvaaminen

3. Muutos: Kevennetään rakentamista Matalajärven valuma-alueella järven pohjois- ja itäpuolella muuttamalla pohjoispuolella oleva asuntovaltainen alue (A3) kyläalueeksi (AT) sekä itäpuolinen elinkeinoelämän alue (TP) avoimen maisematilan elinkeinoalueeksi (AME) kaupunkisuunnittelulautakunnassa 15.4.2020 esitetyn pohjaesityksen ja liitekarttojen mukaisesti.

3.1.) Matalajärven pohjoisranta

3.2.) Matalajärven itäpuoli

4.) Virkistysalueiden palauttaminen

4. Muutos: Maa- ja metsätaloustalueiden (M) muuttaminen takaisin virkistysalueiksi (V) kaupunkisuunnittelulautakunnan 15.4.2020 tekemän päätöksen ja liitekarttojen mukaisesti seuraavilla alueilla:

4.1. Brobacka

4.2. Nuuksion Pitkäjärven länsipuoli

4.3. Pakankylä-Röylä

4.4. Lakistontie

4.5. Metsämaa

5.) Kaupunkirakenteen hajautumisen estäminen

5.1.) Muutos: Rajataan kaavakartan kyläalueita (AT) siten, että kylien kehittäminen kohdistuu nykyisellään kylän tunnuspiirteet täyttäviin alueisiin Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti. Kyläalueita rajataan liitekarttojen mukaisesti seuraavilta alueilta:

5.1.1.) Nemlahti

5.1.2.) Pakankylä

5.1.3.) Hankalahdentien varsi

5.1.4.) Ketunkorpi

5.1.5.) Loojärvi

5.2.) Muutos: Uusien asuinalueiden (A3 ja AT) laajuutta kaukana nykyisestä yhdyskuntarakenteesta ja joukkoliikennekäytävistä rajataan esitetystä ja muutetaan virkistysalueiksi (V), avoimen maisematilan alueiksi (AME) tai pienennetään rakentamisen tehokkuutta alla lueteltujen kohteiden laidoilla liitekarttojen mukaisesti:

5.2.1.) Viiskorven pohjoisosa

5.2.2.) Lahnuksentien varsi

5.2.3.) Nupuri

5.2.4.) Bodomin länsipuoli

5.2.5.) Brobacka

5.3. Muutos: Maa- ja metsätalousalueen (M) ja avoimen maisematilan elinkeinoalueen (AME) kaavamääräyksistä poistetaan teksti: "Alueella sallitaan haja-asutusluontoinen rakentaminen."

5.4. Muutos: Lisätään kaavamääräyksiin seuraava yleismääräys ympäristölautakunnan lausunnon mukaisesti: "Vesihuoltoverkoston ulkopuoliset uudet rakentamispaikat tulee sijoittaa jo olemassaolevia asuntovaltaisia alueita ja kyläalueita täydentäen ja tiivistäen siten, että tulevaisuudessa vesihuoltoverkosto voidaan laajentaa näille alueille kustannustehokkaasti."

6.) Viiskorven joukkoliikenneyhteyksien vahvistaminen

6.) Muutos: Viiskorvesta lisätään uusi joukkoliikenteen runkoyhteys kohti Vihdintietä ja Espoon keskusta.

7.) Kulmakorpi-Ämmässuon ympäristöhaittojen vähentäminen

7.1.) Muutos: Poistetaan ampumaurheilun salliva merkintä Kulmakorven alueella ympäristölautakunnan lausunnon mukaisesti.

7.2.) Muutos: Siirretään Kulmakorven suojaviheraluetta (EV) erityisalueen (E) sisälle kaupunkisuunnittelulautakunnan 14.4.2021 tekemän päätöksen ja liitekarttojen mukaisesti alueen lounaiskulman osalta.

8.) Laajojen maisemahaittojen ehkäiseminen

8.) Muutos: Palautetaan avoimen maisematilan elinkeinoalueen (AME) kaavamääräykseen MRL 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus ympäristölautakunnan lausunnon mukaisesti.

Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä.

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen Partasen palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Partanen Kausteen kannattamana ehdotti, että kaava hylätään muuten paitsi ESA-radan ratakäytävän osalta.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä.

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 3 ääntä vastaan hyväksyneen esittelijän ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Päätös

Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin.

Partanen ilmoitti eriävänä mielipiteenään seuraavaa:
 

Yleiskaavaratkaisu ei vastaa Espoon ilmastotavoitteisiin

Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava ei hyväksytyssä muodossa vastaa Espoon kaupunginvaltuuston asettamaan tavoitteeseen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Yleiskaava päätetyssä muodossa:

-          lisää kaupunki- ja yhdyskuntarakenteen haitallista hajautumista, mikä puolestaan vaikeuttaa luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista.

-          lisää liikkumistarvetta ja henkilöautoliikenteen kasvua.

-          vähentää merkittävästi kaupungin hiilivarastoina ja -nieluina toimivia metsäisiä alueita.

Uudenmaan ELY-keskus tuo lausunnossaan esille, että yleiskaava ei ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen ja on ristiriidassa MAL-sopimuksen kanssa, jossa Espoon kaupunki on sitoutunut kaavoittamaan vähintään 90% uusista asunnoista ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille ja että väestöstä 85% tulisi sijoittua kestävän liikkumisen vyöhykkeelle. Yleiskaavaselostuksessa (ennen kaupunginhallituksen 3.5.2021 tekemää kaava-alueen rajausta) arvioitiin, että vain yli 75% uusista asukkaista sijoittuisi asumaan kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tukeutuvalle alueelle. Rajauksen myötä prosenttiosuus on oletettavasti vieläkin pienempi, sillä ulos rajattiin lähellä yhdyskuntarakennetta olevat alueet Espoon Keskuksen ympäristössä sekä Myntinmäen uuden asemanseudun alue.

A3-alueiden osalta Uudenmaan ELY-keskus on katsonut, että kaavaehdotus ei täytä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, Uusimaa-kaavan 2050 tavoitteita eikä yleiskaavan sisältövaatimuksia.

Kylien osalta Uudenmaan ELY-keskus on todennut, että: "Ottaen huomioon voimassa olevan maakuntakaavan ja Uusimaa-kaavan 2050 ratkaisut, ELY-keskus katsoo, että kylien osalta kehittämisen tulee kohdistua nykyisellään kylän tunnuspiirteet täyttäviin alueisiin." ja "Nyt esitetyssä muodossa kaavaehdotus ei täytä yleiskaavan sisältövaatimuksia kylien osalta." Lausunnon antamisen jälkeen kyläalueita ei olla vähennetty.

Vihreät tekivät sekä kaupunkisuunnittelulautakunnassa että kaupunginhallituksessa lukuisia esityksiä, joilla ELY-keskuksen esille nostamiin epäkohtiin olisi vastattu, mutta esitykset eivät saaneet enemmistön tukea.

Yleiskaavaratkaisu ei tue arjen palvelujen toteuttamista ja tulee kalliiksi

Kaupunginhallituksen hyväksymä yleiskaavaratkaisu on omiaan kasvattamaan infrarakentamisen kustannuksia asukasta kohden. Lisäksi tapa, jolla asutusta on lisätty, ei palvele nykyisten eikä tulevien asukkaiden tarpeita, sillä hajauttava rakennustapa ei tuo asukkaille alueella kaivattuja palveluita eikä mahdollista riittävää joukkoliikennettä.

Yleiskaavaratkaisu on haitallinen luonnolle

Liian suuri osa rakentamisesta sijoittuu kaupunginhallituksen hyväksymässä yleiskaavaratkaisussa nykyisille luonto- ja metsäalueille. Luontohaittoja aiheuttavaa rakentamista olisi tullut Vihreiden esitysten mukaisesti vähentää. Osoittamalla yleiskaavaehdotuksessa riittävän paljon uusia suojelualueita maakunnallisesti arvokkaiksi arvioiduille kohteille olisi voitu joiltain osin kompensoida lisärakentamisen ja siitä seuraavan pirstoutumisen aiheuttamia haittoja vaateliaille luontotyypeille, lajistolle sekä ekologisille yhteyksille.

Kaupunginhallitus aiemmassa päätöksessään 18.5.2020 vähensi tuntuvasti virkistysalueiksi merkittyjä alueita muuttaen ne maa- ja metsätalouskäyttöön. Ratkaisu on kestämätön. Kaupungin kasvaessa asukkaille on turvattava riittävät virkistysalueet. Sillä varmistetaan paitsi asukkaiden virkistystarpeen täyttyminen, myös se, ettei käyttöpaine Natura- ja suojelualueilla lisäänny luontoarvojen säilymisen kannalta haitallisen paljon.

Kaupunginhallituksen yleiskaavaratkaisu esittää rakentamista Natura-alueiden lähistölle muun muassa Ketunkorvessa, Matalajärven lähistöllä sekä Brobackassa. Riittävä rakentamaton suojaetäisyys ja rakentamisen tehokkuuden vähentäminen olisi varmistanut kaupunginhallituksen esittämää ratkaisua paremmin Natura-alueiden luontoarvojen säilymisen.

Yleiskaavaratkaisu lisää ympäristö- ja maisemahaittoja

Kaupunginhallitus on päättänyt esittää Kulmakorven alueelle ampumaurheilun sallivaa kaavamääräystä. Jo nykyisessä tilanteessa lähiseudun asukkaat ovat joutuneet kärsimään monien eri hankkeiden aiheuttamista ympäristöhaitoista, minkä vuoksi kuormitusta ei tulisi enää lisätä. Ympäristölautakunnan antaman lausunnon mukaan ampumaurheilu aiheuttaisi Kulmakorven alueella täysin uudenlaista kauas kantautuvaa melua, jota syntyisi iltaisin ja viikonloppuisin, kun muuta meluavaa toimintaa ei alueella ole. Ammunnan melu tulisi häiritsemään lausunnon mukaan nykyisiä lähiasukkaita. Lisäksi Histaan suunniteltu 15 000 asukkaan asuinalue tuo suuren määrän uusia ihmisiä ampumaradasta kantautuvan melun mahdolliselle vaikutusalueelle. Lisäksi kaupunginhallituksen hyväksymä yleiskaavaratkaisu mahdollistaisi Kulmakorven erityisalueen levittäytymisen yhä laajemmalle.

Luonnosvaiheessa yleiskaavamääräyksiin avoimen maisematilan alueille (AM) oli asetettu MRL 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus. AM-alueet ovat sen jälkeen muuttuneet avoimen maisematilan elinkeinoalueiksi (AME), joilla em. toimenpiderajoitetta ei enää ole. AME-alueista suuri osa on kaavaehdotuksessa merkitty arvokkaan kulttuuriympäristön merkinnällä, johon toimenpiderajoitus ulottuu. Kaikkia AME-alueita se ei kuitenkaan koske. Ympäristölautakunnan lausunnon mukaan:

"Toimenpiderajoituksen puuttuminen voi johtaa siihen, että AME-alueille tulee esim. maisemaa haittaavia laajoja maantäyttöjä tai -läjityksiä, mukaan lukien kiviainesten varastointia, jotka eivät mahdollisesti

tarvitse mitään viranomaislupia." Vihreät esittivät kaupunginhallituksen kokouksessa ympäristölautakunnan lausunnon mukaisesti, että MRL128 §:n mukainen toimenpiderajoitus oltaisiin palautettu AME-alueiden kaavamääräyksiin. Kaupunginhallituksen hyväksymästä ratkaisusta toimenpiderajoitus puuttuu.

Kauste ilmoitti eriävänä mielipiteenään seuraavaa:

Yleiskaavaratkaisu ei vastaa Espoon ilmastotavoitteisiin

Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava ei hyväksytyssä muodossa vastaa Espoon kaupunginvaltuuston asettamaan tavoitteeseen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Yleiskaava päätetyssä muodossa:

- lisää kaupunki- ja yhdyskuntarakenteen haitallista hajautumista, mikä puolestaan vaikeuttaa luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista,
- lisää liikkumistarvetta ja henkilöautoliikenteen kasvua,
- vähentää merkittävästi kaupungin hiilivarastoina ja -nieluina toimivia  metsäisiä alueita.

Yleiskaavaratkaisu hajauttaa kaupunkirakennetta

Uudenmaan ELY-keskus tuo lausunnossaan esille, että yleiskaava ei ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen ja on ristiriidassa MAL-sopimuksen kanssa, jossa Espoon kaupunki on sitoutunut kaavoittamaan vähintään 90% uusista asunnoista ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille ja että väestöstä 85% tulisi sijoittua kestävän liikkumisen vyöhykkeelle. Yleiskaavaselostuksessa (ennen kaupunginhallituksen 3.5.2021 tekemää kaava-alueen rajausta) arvioitiin, että vain yli 75% uusista asukkaista sijoittuisi asumaan kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tukeutuvalle alueelle. Rajauksen myötä prosenttiosuus on oletettavasti vieläkin pienempi, sillä ulos rajattiin lähellä yhdyskuntarakennetta olevat alueet Espoon Keskuksen ympäristössä sekä Myntinmäen uuden asemanseudun alue.

A3-alueiden osalta Uudenmaan ELY-keskus on katsonut, että kaavaehdotus ei täytä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, Uusimaa-kaavan 2050 tavoitteita eikä yleiskaavan sisältövaatimuksia.

Kylien osalta Uudenmaan ELY-keskus on todennut, että: "Ottaen huomioon voimassa olevan maakuntakaavan ja Uusimaa-kaavan 2050 ratkaisut, ELY-keskus katsoo, että kylien osalta kehittämisen tulee kohdistua nykyisellään kylän tunnuspiirteet täyttäviin alueisiin." ja "Nyt esitetyssä muodossa kaavaehdotus ei täytä yleiskaavan sisältövaatimuksia kylien osalta." Lausunnon antamisen jälkeen kyläalueita ei olla vähennetty.

Vihreät tekivät sekä kaupunkisuunnittelulautakunnassa että kaupunginhallituksessa lukuisia esityksiä, joilla ELY-keskuksen esille nostamiin epäkohtiin olisi vastattu, mutta esitykset eivät saaneet enemmistön tukea.

Yleiskaavaratkaisu ei tue arjen palvelujen toteuttamista ja tulee kalliiksi

Kaupunginhallituksen hyväksymä yleiskaavaratkaisu on omiaan kasvattamaan infrarakentamisen kustannuksia asukasta kohden. Lisäksi tapa, jolla asutusta on lisätty, ei palvele nykyisten eikä tulevien asukkaiden tarpeita, sillä hajauttava rakennustapa ei tuo asukkaille alueella kaivattuja palveluita eikä mahdollista riittävää joukkoliikennettä.

Yleiskaavaratkaisu on haitallinen luonnolle

Liian suuri osa rakentamisesta sijoittuu kaupunginhallituksen hyväksymässä yleiskaavaratkaisussa nykyisille luonto- ja metsäalueille. Luontohaittoja aiheuttavaa rakentamista olisi tullut Vihreiden esitysten mukaisesti vähentää. Osoittamalla yleiskaavaehdotuksessa riittävän paljon uusia suojelualueita maakunnallisesti arvokkaiksi arvioiduille kohteille olisi voitu joiltain osin kompensoida lisärakentamisen ja siitä seuraavan pirstoutumisen aiheuttamia haittoja vaateliaille luontotyypeille, lajistolle sekä ekologisille yhteyksille.

Kaupunginhallitus aiemmassa päätöksessään 18.5.2020 vähensi tuntuvasti virkistysalueiksi merkittyjä alueita muuttaen ne maa- ja metsätalouskäyttöön. Ratkaisu on kestämätön. Kaupungin kasvaessa asukkaille on turvattava riittävät virkistysalueet. Sillä varmistetaan paitsi asukkaiden virkistystarpeen täyttyminen, myös se, ettei käyttöpaine Natura- ja suojelualueilla lisäänny luontoarvojen säilymisen kannalta haitallisen paljon.

Kaupunginhallituksen yleiskaavaratkaisu esittää rakentamista Natura-alueiden lähistölle muun muassa Ketunkorvessa, Matalajärven lähistöllä sekä Brobackassa. Riittävä rakentamaton suojaetäisyys ja rakentamisen tehokkuuden vähentäminen olisi varmistanut kaupunginhallituksen esittämää ratkaisua paremmin Natura-alueiden luontoarvojen säilymisen.

Kaupunginhallitus 10.05.2021 § 171

Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Isotalo Olli

Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan valmistelua viedään eteenpäin seuraavasti:

Kaupunginhallitus hyväksyy 3.5.2021 päätöksen mukaisesti valmistellun kaavarajauksen (liite A) sekä tehdyt tarkistukset kaavamääräyksiin ja kehittämissuosituksiin (liite B).

Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa.

Puheenjohtaja Kivekkään ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen:

"1. AT-alueet Kaavamääräyksiin lisätään kolmanneksi momentiksi seuraava: Tavoite on, että alueet pääsääntöisesti asemakaavoitetaan. 2. Kehittämissuosituksiin lisätään: AT:n alueiden asemakaavoitus on tarkoituksenmukaista etenkin silloin, kun AT-alue muodostaa kylämäisen kokonaisuuden tai kun AT-alue kytkeytyy asemakaavoitettavaan A3-alueeseen."

Partanen Kausteen kannattamana teki seuraavat muutosehdotukset 1-6:

1

"Palautetaan virtavedet kaavakarttaan ja lisätään kaavamääräyksiin niitä koskeva määräys. Perustelut: Kaavakartasta on poistettu luonnosvaiheen jälkeen merkittävästi virtavesiä ja jäljelle on jätetty ainoastaan joet. Keskeiset purot esitetään oikeusvaikutteisina Luontoarvojen verkosto 2050 -liitekartassa. Ympäristölautakunta on lausunut, että virtavedet tulee palauttaa kaavakarttaan. Niiden sijainnin esittäminen on oleellista esimerkiksi vesihuollon suunnittelun kannalta."

2

"Lisätään kaavamääräyksiin seuraava yleismääräys ympäristölautakunnan lausunnon mukaisesti: "Vesihuoltoverkoston ulkopuoliset uudet rakentamispaikat tulee sijoittaa jo olemassaolevia asuntovaltaisia alueita ja kyläalueita täydentäen ja tiivistäen siten, että tulevaisuudessa vesihuoltoverkosto voidaan laajentaa näille alueille kustannustehokkaasti.""

3

"Poistetaan ampumaurheilun salliva merkintä Kulmakorven alueella ympäristölautakunnan lausunnon mukaisesti."

4

"Maa- ja metsätalousalueen (M) ja avoimen maisematilan elinkeinoalueen (AME) kaavamääräyksistä poistetaan teksti: "Alueella sallitaan haja-asutusluontoinen rakentaminen.""

5

"Otetaan käyttöön luo-merkintä monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeillä virkistysalueiden osilla ja kirjataan kaavamääräykseen avohakkuiden kielto. Perustelut: Virkistysalueet toimivat luonnonsuojelualueiden suojaviheralueina. Kaavamuutoksella turvattaisiin luonnon monimuotoisuuden säilyminen sekä nostettaisiin virkistysalueiden arvoa virkistyskäytön näkökulmasta."

6

"Päätösehdotus muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan valmistelua viedään eteenpäin seuraavasti: Kaavaa valmistellaan nähtävillä olleen ehdotuksen pohjalta siten, että siinä huomioidaan Vihreiden kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenten Risto Nevanlinnan, Kirsi Louhelaisen ja Johanna Karimäen kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 14.4.2021 lausuntojen ja muistutusten perusteella tekemät muutosesitykset (pdf-paketit, jotka on nimetty lautakunnan kokouspöytäkirjan liitteinä nimillä: "Vihreiden lausuntojen pohjalta tehdyt POKE-esitykset", "Vihreiden muistutusten pohjalta tehdyt esitykset" ja "Vihreiden esitys Espoon keskuksesta."). Valmistelun jälkeen kaava asetetaan uudestaan nähtäville ja tuodaan mahdollisimman pian päätettäväksi.""

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

Puheenjohtaja totesi, että Partasen ehdotusten johdosta on äänestettävä.

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen Partasen 1. muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen Partasen 2. muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 3 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Partasen 3. muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen Partasen 4. muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen Partasen 5. muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen Partasen 6. muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Päätös

Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin liitteeseen B tehdyin muutoksin.

Kaupunginhallitus 03.05.2021 § 154

Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Isotalo Olli

Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan valmistelua viedään eteenpäin seuraavasti:
1
Kaavasta rajataan hyväksymiskäsittelyn ulkopuolelle seuraavat alueet: Histan ja Myntinmäen alueet ottaen huomioon voimassa oleva maakuntakaava sekä Espoon keskuksen ympäristön alueet liitteen A (Kaavarajaus opaskarttapohjalla) mukaisesti. 
2
Kaavaa valmistellaan kaupunkisuunnittelulautakunnan ehdotuksen pohjalta liitteessä B (Lautakunnan 14.4.2021 päättämät ruutumuutokset valmistelun linjauksissa 30.4.2021) kuvattujen muutosten mukaisesti. Liitteessä C (Valmistelun linjauksia 30.4.2021 yleiskaavaksi kh:n käsittelyvaiheessa) muutoskohteet on kuvattu yksittäin.
3
Poistetaan A3 asuntovaltaisen kaavamerkinnän pääasiallinen korttelitehokkuus kaavamääräyksestä ja täydennetään kehittämissuositusta siten, että A3-alueiden täydennysrakentamisessa otetaan huomioon alueen ominaispiirteet ja olemassa olevan rakentamisen mittakaava.
4
Valmistelu kuulee niitä maanomistajia ja asukkaita nähtävillä olleeseen yleiskaavaehdotukseen tehdyistä olennaisista muutoksista, joiden etua muutos koskee.

Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 151 jälkeen.

Puheenjohtaja Guzeninan kannattamana teki seuraavat muutosehdotukset:

1

Vahvistettavaksi esitettävän alueen rajaus

Kaupunginhallitus päättää, että rajausta muutetaan siten, että Korsbackan laaja pientaloalue Oittaan eteläpuolella otetaan mukaan. Täten vain 400 kv voimalinjan eteläpuolinen alue rajautuu pois. Jotta mukaan otettava A3-alue on vahvistuskelpoinen, niin kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemä muutos, jossa pientaloaluetta poistettiin alueen itäosasta, palautetaan nähtävillä olleeseen muotoon. Tätä aluetta koskevaksi ohjeeksi, joka kirjataan muistutusten vastineisiin ja muualle tarvittaviin kohtiin yleiskaavamateriaalia, kaupunginhallitus päättää seuraavaa: Korsbackan alueen asemakaavoituksessa alueen itäosassa A3-alueille osoitetaan kaupungin maille omatoimiseen rakentamiseen tarkoitettuja pientalotontteja sekä puisto- ja virkistysalueita.

2

Viiskorpi ja sen lähialueet

Jotta Viiskorpi lähialueineen saadaan vahvistuskelpoiseen muotoon, niin esittelijän ehdottamat muutokset verrattuna kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökseen tehdään. Ne koskevat kolmen A3-alueen muuttamista takaisin nähtävillä olleiksi A2-alueiksi. Näitä koskevaksi ohjeeksi, joka kirjataan muistutusten vastineisiin ja muualle tarvittaviin kohtiin yleiskaavamateriaalia, kaupunginhallitus päättää seuraavaa: Viiskorpi toteutetaan asemakaavoituksessa kaupunkirakenteeltaan ja kaupunkikuvaltaan pientalovaltaisena alueena. Sen keskellä on paikalliskeskus monipuolisine palveluineen, jotka toteutetaan A1-kaavamerkinnän mukaiselle kerrostalovaltaiselle ja TP-kaavamerkinnän mukaiselle työpaikkapainotteiselle alueelle. A2-alueet, esimerkiksi uuden Gobbackantien länsipuolella ja Lambertinniityssä, asemakaavoitetaan kaupunkipientaloalueiksi, joiden toteuttamisessa korostetaan korkeatasoista arkkitehtuuria, kestävän kehityksen periaatteita ja puun käyttöä rakennusmateriaalina. Tarkemmin asemakaavoitusta ohjataan laadittavalla viitesuunnitelmalla ja muilla suunnitelmilla, joiden kiirehtimisestä kaupunginhallitus päätti jo noin vuosi sitten 18.5.2020. Nämä kaupunkipientaloaluetta koskevat periaatteet ohjaavat myös Niipperissa olevaa A2-aluetta, joka siis palautetaan nähtävillä olleeseen muotoon. Nepperin ja Haapaniemen eteläosan A2-alueella asemakaavoituksessa huolehditaan siitä, että Pitkäjärven lähialueilla asuntorakentaminen on kevyttä ja ottaa huolellisesti huomioon luonto-olot.

3

A3-kaavamerkintä

Esittelijän ehdotus on muuten hyvä, mutta kaavamääräyksen selkeyttämiseksi 1. momentin alkuun on syytä siirtää 3. momentin 1. virke poistaen sana pääasiassa. Täten 1. momentti kuuluu seuraavasti: Asemakaavoituksessa aluetta kehitetään pientalovaltaisena asuinalueena. Aluetta kehitetäa?n asumisen sekä sitä palvelevien toimintojen ja lähipalvelujen sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien elinkeinotoimintojen alueena.

4

Joukkoliikenteen runkoyhteys Viiskorvessa

Kaupunginhallitus toteaa, että Viiskorpi sisältyy MAL 2019 -suunnitelman maankäytön ensisijaisiin kehittämisvyöhykkeisiin ja Uusimaa2050 maakuntakaavassa Viiskorpi on taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeellä. Näiden mukainen kehitys edellyttää joukkoliikenteen runkoyhteyden osoittamista myös länteen ja etelään Leppävaaran suuntaan. Yhteys on osoitettava kaavakartalla ja sen sijainti on kaavamääräyksen mukaan ohjeellinen. Yhteyttä ei ole välttämätöntä toteuttaa pikaraitotienä eikä viedä Pitkäjärven yli sillalla. Maankäytön ja matkustajavirtojen kehittyminen vaikuttavat joukkoliikenneyhteyden kehittämiseen, linjaukseen ja joukkoliikennevälineeseen, yleiskaavan tulee siksi mahdollistaa joustavat ratkaisut. Kaupunginhallitus ohjeistaa liikennesuunnittelua jatkamaan eri vaihtoehtojen suunnittelua tarkastellen eri vaihtoehtojen hyötyjä, haittoja ja kustannuksia.

5

Muistutusten vastineet

Lisäksi kaupunginhallitus ohjeistaa täsmentämään muistutusten vastineita siten, että kaupunkisuunnittelun työohjelmaan sisältyvien pientalokaavakohteiden alueilla olevien muistutusten vastauksissa todetaan kaupunkisuunnittelulautakunnan tammikuussa 2021 hyväksymän päätöksen mukaisesti, että alueen asemakaavoitus on käynnissä tai käynnistymässä työohjelmapäätöksen mukaisesti. Nämä kohteet ovat Pohjois-Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan alueella pitkään yleiskaavan valmistumista odottaneet alueet Nepperi, Antinmäki, Niipperinniitty, Metsämaa, Odilampi, Ketunkorpi ja Velskola. Näitä koskevissa vastineissa on syytä todeta, että muistutuksessa esitetty ratkaistaan tarkemmin vasta osana asemakaavoitusta.

Lisäksi kaupunginhallitus ohjeistaa korostamaan muistutusten vastineissa, kun kyseessä ovat tätä koskevat tapaukset, viittaamaan seuraavaan kaavamääräysten yleismääräyksiin sisältyvään tekstiin: "Mikäli yleiskaavan voimaantullessa kiinteistöllä on asuin- tai lomarakennus, se säilyttää rakennusoikeutensa ja voidaan korvata uudella." Tällä tarkoitetaan esimerkiksi viheralueella olevia kiinteistöjä, joihin ei virkistysyhteyden tai ekologisen yhteyden vuoksi ja kiinteistön rakennusten vähäisyyden vuoksi ole voitu osoittaa AT- tai A3-merkintää.

Partanen Kausteen kannattamana teki seuraavat muutosehdotukset esittelijän päätösehdotukseen:

1

Muutetaan kohta 2. kuulumaan seuraavasti: Kaavaa valmistellaan nähtävillä olleen ehdotuksen pohjalta siten, että siinä huomioidaan Vihreiden kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 14.4.2021 lausuntojen ja muistutusten perusteella tekemät muutosesitykset. Sekä muutetaan kohta 4. kuulumaan seuraavasti: Valmistelun jälkeen kaava asetetaan uudestaan nähtäville ja tuodaan mahdollisimman pian päätettäväksi.

2

Kohdan 2 loppuun lisätään: Näiden lisäksi Viiskorvesta lisätään uusi joukkoliikenteen runkoyhteys kohti Vihdintietä ja Espoon keskusta.

3

Kohdan 2 loppuun lisätään: Kulmakorven suojaviheraluetta koskeva muutos valmistellaan lautakunnan päätöksen mukaisesti alueen lounaiskulman osalta.

4

Hyväksymiskäsittelyn ulkopuolelle jäävää Korsbackan laajaa pientaloaluetta Oittaan eteläpuolella kehitetään maisemaan, olemassa olevaan rakennuskantaan ja luonnonympäristöön sopivana pientaloalueena. Asemakaavoitusta varten alueelle laaditaan rakentamisen tapaa ohjaava korttelisuunnitelma. Alueella pyritään mahdollistamaan tonttien luovutus omatoimirakentamiseen. Yleiskaavan jatkovalmistelussa Oittaan virkistysalueen toiminnallisuus ja laajuus turvataan varaamalla vähintään Oittaan virkistysalueen länsireunan rakentumattomat, kaupungin omistamat maat virkistyskäyttöön.

5

Viiskorpi toteutetaan asemakaavoituksessa kaupunkirakenteeltaan ja kaupunkikuvaltaan pientalovaltaisena alueena. Sen keskellä on paikalliskeskus monipuolisine palveluineen, jotka toteutetaan A1-kaavamerkinnän mukaiselle kerrostalovaltaiselle ja TP-kaavamerkinnän mukaiselle työpaikkapainotteiselle alueelle. A2-alueet, esimerkiksi uuden Gobbackantien länsipuolella ja Lambertinniityssä, asemakaavoitetaan kaupunkipientaloalueiksi, joiden toteuttamisessa korostetaan korkeatasoista arkkitehtuuria, kestävän kehityksen periaatteita ja puun käyttöä rakennusmateriaalina. Tarkemmin asemakaavoitusta ohjataan laadittavalla viitesuunnitelmalla ja muilla suunnitelmilla, joiden kiirehtimisestä kaupunginhallitus päätti jo noin vuosi sitten 18.5.2020. Nämä kaupunkipientaloaluetta koskevat periaatteet ohjaavat myös Niipperissa olevaa A2-aluetta, joka siis palautetaan nähtävillä olleeseen muotoon. Nepperin ja Haapaniemen eteläosan A2-alueella asemakaavoituksessa huolehditaan siitä, että Pitkäjärven lähialueilla asuntorakentaminen on kevyttä ja ottaa huolellisesti huomioon luonto-olot.

6

A3-merkinnän kaavamääräyksestä poistetaan sana "pääasiassa".

7

Viiskorven joukkoliikenteen runkoyhteyttä ei ole välttämätöntä toteuttaa pikaraitotienä eikä viedä Pitkäjärven yli sillalla. Maankäytön ja matkustajavirtojen kehittyminen vaikuttavat joukkoliikenneyhteyden kehittämiseen, linjaukseen ja joukkoliikennevälineeseen. Yleiskaavan tulee siksi mahdollistaa joustavat ratkaisut. Kaupunginhallitus ohjeistaa liikennesuunnittelua jatkamaan eri vaihtoehtojen suunnittelua tarkastellen eri vaihtoehtojen hyötyjä, haittoja ja kustannuksia.

8

Kaupunginhallitus ohjeistaa korostamaan muistutusten vastineissa, kun kyseessä ovat tätä koskevat tapaukset, viittaamaan seuraavaan kaavamääräysten yleismääräyksiin sisältyvään tekstiin: "Mikäli yleiskaavan voimaantullessa kiinteistöllä on asuin- tai lomarakennus, se säilyttää rakennusoikeutensa ja voidaan korvata uudella." Tällä tarkoitetaan esimerkiksi viheralueella olevia kiinteistöjä, joihin ei virkistysyhteyden tai ekologisen yhteyden vuoksi ja kiinteistön rakennusten vähäisyyden vuoksi ole voitu osoittaa AT- tai A3-merkintää.

Gestrin teki seuraavat muutosehdotukset:

Muutosesitys 1. Loojärvi: lisätään kaksi AT-ruutua AME-alueen pohjoispuolelle.

2. Röylä: Metsäsaareke. Esitän, että keskellä peltoaluetta oleva metsäsaareke muutetaan V:stä M:ksi.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Gestrinin muutosehdotusten raukeavan kannattamattomina.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja ehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä.

Ensin äänestettiin esittelijän päätösehdotuksen kohtaan 1 tehdyistä puheenjohtajan kohdan 1 ja Partasen neljännestä muutosehdotuksesta ja äänestyksessä voittanut asetettiin vastakkain esittelijän ehdotuksen kanssa.

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 4 ääntä vastaan hyväksyneen puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Tämän jälkeen äänestettiin esittelijän ehdotuksen ja äänestyksessä voittaneen puheenjohtajan ehdotuksen välillä.

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 4 ääntä vastaan hyväksyneen puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Tämän jälkeen äänestettiin esittelijän päätösehdotuksen kohtaan 2 tehdyistä puheenjohtajan kohtien 2 ja 4 ja Partasen 1-3 ja 5-8 ehdotuksista siten, että ensin äänestettiin yksitellen puheenjohtajan ja Partasen 1-3 ehdotuksista ja tämän jälkeen puheenjohtajan ja Partasen 5-8 ehdotuksista yhdessä. Lopuksi voittanut asetettiin vastakkain esittelijän ehdotuksen kanssa.

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 3 ääntä vastaan hyväksyneen puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 3 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hyväksyneen puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 3 ääntä vastaan hyväksyneen puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 4 ääntä vastaan hyväksyneen puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko näin muotoutunut ehdotus päätösehdotuksen kohdaksi 2 hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan päätösehdotuksen kohtaan 3 tekemä muutosehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska muutosehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan päätösehdotuksen uusi kohta 5 yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

Päätös

Kaupunginhallitus:

Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan valmistelua viedään eteenpäin seuraavasti:
1
Kaavasta rajataan hyväksymiskäsittelyn ulkopuolelle seuraavat alueet: Histan ja Myntinmäen alueet ottaen huomioon voimassa oleva maakuntakaava sekä Espoon keskuksen ympäristön alueet liitteen A (Kaavarajaus opaskarttapohjalla) mukaisesti. Edellä olevasta poiketen Korsbackan laaja pientaloalue Oittaan eteläpuolella otetaan mukaan. Täten vain 400 kv voimalinjan eteläpuolinen alue rajautuu pois. Jotta mukaan otettava A3-alue on vahvistuskelpoinen, niin kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemä muutos, jossa pientaloaluetta poistettiin alueen itäosasta, palautetaan nähtävillä olleeseen muotoon.

Tätä aluetta koskevaksi ohjeeksi, joka kirjataan muistutusten vastineisiin ja muualle tarvittaviin kohtiin yleiskaavamateriaalia, kaupunginhallitus päättää seuraavaa: Korsbackan alueen asemakaavoituksessa alueen itäosassa A3-alueille osoitetaan kaupungin maille omatoimiseen rakentamiseen tarkoitettuja pientalotontteja sekä puisto- ja virkistysalueita.

2
Kaavaa valmistellaan kaupunkisuunnittelulautakunnan ehdotuksen pohjalta liitteessä B (Lautakunnan 14.4.2021 päättämät ruutumuutokset valmistelun linjauksissa 30.4.2021) kuvattujen muutosten mukaisesti. Liitteessä C (Valmistelun linjauksia 30.4.2021 yleiskaavaksi kaupunginhallituksen käsittelyvaiheessa) muutoskohteet on kuvattu yksittäin.

Näitä koskevaksi ohjeeksi, joka kirjataan muistutusten vastineisiin ja muualle tarvittaviin kohtiin yleiskaavamateriaalia, kaupunginhallitus päättää seuraavaa:

Viiskorpi toteutetaan asemakaavoituksessa kaupunkirakenteeltaan ja kaupunkikuvaltaan pientalovaltaisena alueena. Sen keskellä on paikalliskeskus monipuolisine palveluineen, jotka toteutetaan A1-kaavamerkinnän mukaiselle kerrostalovaltaiselle ja TP-kaavamerkinnän mukaiselle työpaikkapainotteiselle alueelle. A2-alueet, esimerkiksi uuden Gobbackantien länsipuolella ja Lambertinniityssä, asemakaavoitetaan kaupunkipientaloalueiksi, joiden toteuttamisessa korostetaan korkeatasoista arkkitehtuuria, kestävän kehityksen periaatteita ja puun käyttöä rakennusmateriaalina. Tarkemmin asemakaavoitusta ohjataan laadittavalla viitesuunnitelmalla ja muilla suunnitelmilla, joiden kiirehtimisestä KH päätti jo noin vuosi sitten 18.5.2020. Nämä kaupunkipientaloaluetta koskevat periaatteet ohjaavat myös Niipperissa olevaa A2-aluetta, joka siis palautetaan nähtävillä olleeseen muotoon. Nepperin ja Haapaniemen eteläosan A2-alueella asemakaavoituksessa huolehditaan siitä, että Pitkäjärven lähialueilla asuntorakentaminen on kevyttä ja ottaa huolellisesti huomioon luonto-olot.

Kaupunginhallitus toteaa, että Viiskorpi sisältyy MAL 2019 -suunnitelman maankäytön ensisijaisiin kehittämisvyöhykkeisiin ja Uusimaa2050 maakuntakaavassa Viiskorpi on taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeellä. Näiden mukainen kehitys edellyttää joukkoliikenteen runkoyhteyden osoittamista myös länteen ja etelään Leppävaaran suuntaan. Yhteys on osoitettava kaavakartalla ja sen sijainti on kaavamääräyksen mukaan ohjeellinen. Yhteyttä ei ole välttämätöntä toteuttaa pikaraitotienä eikä viedä Pitkäjärven yli sillalla. Maankäytön ja matkustajavirtojen kehittyminen vaikuttavat joukkoliikenneyhteyden kehittämiseen, linjaukseen ja joukkoliikennevälineeseen, yleiskaavan tulee siksi mahdollistaa joustavat ratkaisut. Kaupunginhallitus ohjeistaa liikennesuunnittelua jatkamaan eri vaihtoehtojen suunnittelua tarkastellen eri vaihtoehtojen hyötyjä, haittoja ja kustannuksia.

3
Poistetaan A3 asuntovaltaisen kaavamerkinnän pääasiallinen korttelitehokkuus kaavamääräyksestä ja täydennetään kehittämissuositusta siten, että A3-alueiden täydennysrakentamisessa otetaan huomioon alueen ominaispiirteet ja olemassa olevan rakentamisen mittakaava. Kaavamääräyksen selkeyttämiseksi muutetaan sen 1. momentti kuulumaan seuraavasti: Asemakaavoituksessa aluetta kehitetään pientalovaltaisena asuinalueena. Aluetta kehitetään asumisen sekä sitä palvelevien toimintojen ja lähipalvelujen sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien elinkeinotoimintojen alueena.

4
Valmistelu kuulee niitä, maanomistajia ja asukkaita nähtävillä olleeseen yleiskaavaehdotukseen tehdyistä olennaisista muutoksista, joiden etua muutos koskee.

5
Kaupunginhallitus ohjeistaa täsmentämään muistutusten vastineita siten, että kaupunkisuunnittelun työohjelmaan sisältyvien pientalokaavakohteiden alueilla olevien muistutusten vastauksissa todetaan kaupunkisuunnittelulautakunnan tammikuussa 2021 hyväksymän päätöksen mukaisesti, että alueen asemakaavoitus on käynnissä tai käynnistymässä työohjelmapäätöksen mukaisesti. Nämä kohteet ovat Pohjois-Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan alueella pitkään yleiskaavan valmistumista odottaneet alueet Nepperi, Antinmäki, Niipperinniitty, Metsämaa, Odilampi, Ketunkorpi ja Velskola. Näitä koskevissa vastineissa on syytä todeta, että muistutuksessa esitetty ratkaistaan tarkemmin vasta osana asemakaavoitusta.

Lisäksi kaupunginhallitus ohjeistaa korostamaan muistutusten vastineissa, kun kyseessä ovat tätä koskevat tapaukset, viittaamaan seuraavaan kaavamääräysten yleismääräyksiin sisältyvään tekstiin: "Mikäli yleiskaavan voimaantullessa kiinteistöllä on asuin- tai lomarakennus, se säilyttää rakennusoikeutensa ja voidaan korvata uudella." Tällä tarkoitetaan esimerkiksi viheralueella olevia kiinteistöjä, joihin ei virkistysyhteyden tai ekologisen yhteyden vuoksi ja kiinteistön rakennusten vähäisyyden vuoksi ole voitu osoittaa AT- tai A3-merkintää.

Kaupunginhallitus 26.04.2021 § 136

Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Isotalo Olli

Kaupunginhallitus kehottaa teknistä ja ympäristötoimea valmistelemaan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaa kaupunginhallituksen päätöksentekoon seuraavien linjausten pohjalta:

1
Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava valmistellaan vielä nykyisen valtuustokauden aikana kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi ja päätettäväksi mahdollisimman laajana kokonaisuutena.

2
Valmistelussa tarkastellaan kaava-aluetta kolmena vyöhykkeenä seuraavasti:

a.
Läntisen osan osalta huomioidaan valtuuston päätöksen mukainen Turun nopean ratayhteyden ratakäytävän etenemisen mahdollistaminen sekä Kulmakorven alueen osalta kaupungin jo aiemmin tekemät aluetta koskevat päätökset.
b.
Itäisen osan osalta huomioidaan luonto- ja pientalopainotteiset alueiden edellytykset Kalajärven ja Viiskorven suunnalla ja erityisesti Viiskorven joukkoliikenneyhteystarpeet.
c.  
Espoon keskuksen ympäristön osalta kaavaratkaisua tarkastellaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja saadun palautteen pohjalta. Espoon keskuksen ympäristön osalta kaavaratkaisua tarkastellaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja erityisesti saadun palautteen pohjalta.

3
Lisäksi valmistellaan päätettäväksi yksittäisiä ruutumerkintöjä koskevia lautakunnan tekemiä tarkistuksia ja muistutusten vastauksia, jotka ovat mahdollisia jo tehdyn nähtävänäolon pohjalta tai kirjallisen kuulemisen avulla.

Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa.

Partanen Kausteen kannattamana ehdotti, että poistetaan päätösehdotuksen kohdasta 1. sanat: "vielä nykyisen valtuustokauden aikana".

Gestrin ehdotti, että poistetaan päätösehdotuksen kohdasta 2 a sanat: "Läntisen osan osalta huomioidaan valtuuston päätöksen mukainen Turun nopean ratayhteyden ratakäytävän etenemisen mahdollistaminen sekä".

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Gestrinin ehdotuksen raukeavan kannattamattomana.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä.

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 4 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hyväksyneen esittelijän ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Päätös

Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.04.2021 § 66

Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Kaupunkisuunnittelulautakunta

1

yhtyy lausuntojen ja muistutusten vastineisiin. Lausunnot ja muistutukset on annettu Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaehdotuksesta, alue 722300,

2

ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy 29.11.2017 päivätyn ja 6.4.2021 muutetun Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan, kaavakartan piirustusnumero 7100 sekä kaavakartan liitekartat piirustusnumerot 7244, 7101,7102,7103,7104,7105 ja 7106.

Käsittely Esittelijä teki seuraavan muutoksen asian päätöskohtaan 2: "Muutetaan muotoon: "ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy 29.11.2017 päivätyn ja 6.4.2021 muutetun Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan, oikeusvaikutteisen kaavakartan piirustusnumero 7100 sekä kaavakartan liitekartat piirustusnumerot 7244, 7101,7102,7103,7104,7105 ja 7106. Kaavakartan liitekartalla 3 Luontoarvojen verkosto 2050 (piirustusnumero 7102) ja liitekartalla 6 Yhdyskuntatekninen huolto ja ympäristöterveys 2050 (piirustusnumero 7105) on oikeusvaikutteisia merkintöjä ja määräyksiä, muilta osin liitekartat ovat informatiivisia.""

Puheenjohtaja teki ehdotuksen asian käsittelytavasta, jonka mukaisesti lautakunta käsittelee ja päättää tehdyistä muutosehdotuksista yksitellen. Äänestykset suoritetaan siten, että esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja muutosehdotuksia kannattavat äänestävät EI, ellei käsittelykohdassa erikseen muuta sovita. Äänestyksistä muodostuu pöytäkirjan liitteeksi tuleva äänestysraportti. Lautakunta hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen asian käsittelytavasta yksimielisesti.

Saramäki puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Mynttiläntie 2, A3-alueen laajentaminen asemakaavan mukaiseksi". Myös Donner teki saman sisältöisen muutosehdotuksen "Mynttiläntie 2: laajennetaan A3-aluetta. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 18)". Muutoksista äänestettiin samassa äänestyksessä (nro 1). Äänestyksessä nro 1 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 1).

Nevanlinna Karimäen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Myntinmäki: Myntinmäen keskusmerkintä, asema ja niiden ympärillä olevat A2-alueet poistetaan ja muutetaan virkistysalueiksi (V). Alueen läpi kulkevaksi merkitty pääkatu ja baana poistetaan. A3-alueiden rajaus noudattelee nykyisin voimassa olevan yleiskaavan rajoja. (liite Vihreiden lausuntojen pohjalta tehdyt POKE-esitykset, Muutos 8)". Äänestyksessä nro 2 (Högaberget I) puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Saramäki puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Högaberget Myntinmäessä muutetaan V-alueeksi". Äänestyksessä nro 3 (Högaberget II) puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 2).

Donner teki seuravan muutosehdotuksen: "Karvasmäentien eteläpuolinen A2 alue muutetaan AT:ksi. (liite muutosehdotukset RKP4, Muutosehdotus 1)". Muutosehdotus raukesi kannattamattomana.

Saramäki puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Järvenperä, Pihlajarinne ja Pellaksenmäki, A2-alueita muutetaan A3-alueiksi". Äänestyksessä nro 4 puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä viittä 5 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 3)

Saramäki puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Matalajärven eteläpuoleisen alueen A3-merkintä muutetaan kyläalueeksi AT". Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Karttaliitteen kuva 4).

Saramäki teki seuraavan muutosehdotuksen:"Margretebergin alueen P-merkintä muutetaan A3-merkinnäksi". Muutosehdotus raukesi kannattamattomana.

Puheenjohtaja Karimäen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Bellinmäki, TP- ja A2-aluetta muutetaan A3-alueeksi". Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Karttaliitteen kuva 5).

Saramäki Kemppi-Virtasen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Asemakaavoitetut pientaloalueet Pitkäniitty, Miilukorpi, Karhusuo, Tollinmäki, Bemböle ja Fallåker A2-alueet muutetaan A3-alueiksi. Glimsin eteläpuoleinen mäki A2-alueesta AT-alueeksi". Äänestyksessä nro 5 puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 6).

Saramäki puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Mikkelän, Muuralan ja Hirvisuon alueella muutetaan A2-alueet A3-alueiksi". Äänestyksessä nro 6 puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 7).

Saramäki puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Espoon keskuksen ympäristön pientaloalueita muutetaan A3-alueiksi". Äänestyksessä nro 7 puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Louhelainen Karimäen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Muutos: Turvataan Saarniraivion ja Hösmärinpuiston nykyisten pientaloalueiden säilyminen pientaloalueina pienentämällä esitettyä rakentamistehokkuutta A1:stä A2:ksi liitekartan mukaisesti (liite Vihreiden esitys Espoon keskuksesta)". Äänestyksessä nro 8 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Nevanlinna Karimäen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Yleiskaavakarttaa muokataan seuraavien kohteiden osalta siten, että asumiselle osoitettu merkintä muutetaan V-merkinnäksi:

1. Keskuspuiston Furubackan metsä.
2. Finnoontien länsipuolen A2-varaus Keskuspuiston kupeessa.
3. Keskuspuiston Riimukallion koillisosan A3-varaus Söderskoginpeltojen koillispuolella.
4. Keskuspuiston Kuurinmetsän luoteisosan etelään ulottuva A3-varaus, Alakallion pohjoisosa.
5. Keskuspuiston Kuurinniitty-Kuurinkallion alueen A3-varaus.
6. (liite Vihreiden muistutusten pohjalta tehdyt esitykset, s. 10-12)". Äänestyksessä nro 9 puheenjohtaja totesi lautakunnan 9 äänellä 4 ääntää vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Puheenjohtaja Lintusen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Läntisen jokitien kaavoittamaton pientaloalue merkitään A3-alueeksi". Äänestyksessä nro 10 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Saramäki puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Parkskogen muutetaan A3-alueesta V-alueeksi." Äänestyksessä nro 11 puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 4 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 8).

Saramäki puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Niipperintie 46-60, A2-alue muutetaan A3-alueeksi." Äänestyksessä nro 12 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 9).

Saramäki puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Lambertintien alue muutetaan A2-alueesta A3-alueeksi." Äänestyksessä nro 13 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 10).

Saramäki puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Vanhankartanontien alue muutetaan AT-alueesta A3-alueeksi." Äänestyksessä nro 14 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 4 ääntä vastaan 2 äänestäessä tyhjää hylänneen muutosehdotuksen.

Saramäki puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Viiskorven keskustan A1 ja A2-alueita muutetaan A3-alueiksi." Äänestyksessä nro 15 puheenjohtaja totesi lautakunnan 9 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Saramäki teki seuraavan muutosehdotuksen: "Ilomäen metsäalueen rakentamattomat A3-alueet muutetaan V-alueiksi". Muutosehdotus raukesi kannattamattomana.

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Ilomäen metsäalue muutetaan A3-alueesta V-alueeksi. (liite Vihreiden lausuntojen pohjalta tehdyt POKE-esitykset, Muutos 3)". Äänestyksessä nro 16 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Saramäki teki seuraavan muutosehdotuksen: "Kolmirannantien ja Vuohilammentien A3-alueet muutetaan AT-alueiksi". Muutosehdotus raukesi kannattamattomana.

Saramäki teki seuraavan muutosehdotuksen: "Hista, A1 ja A2-alueet muutetaan V-alueiksi". Muutosehdotus raukesi kannattamattomana.

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Liitetään Histan ympäristön rakentumattomat A3- ja A2 alueet asemanseudun ajoitusmääräykseen sekä hillitään kaupunkirakenteen hajautumista ja vahvistetaan viheryhteyksiä muuttamalla A3-alueita V-alueiksi oheisen kartan mukaisesti (liite Vihreiden lausuntojen pohjalta tehdyt POKE-esitykset, Muutos 3)". Äänestyksessä nro 17 puheenjohtaja totesi lautakunnan 9 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Donner puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Loojärvi, laajennetaan AT-aluetta. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 2)". Äänestyksessä nro 18 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 11).

Donner puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Myllyjärventie 20, laajennetaan AT-aluetta. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 3)". Äänestyksessä nro 19 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 12).

Donner puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Myrskymäentie 14, laajennetaan A3-aluetta. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 4)". Äänestyksessä nro 20 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 13).

Donner puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Aurinkoniityntie 18b, laajennetaan A3-aluetta. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 5)". Äänestyksessä nro 21 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 14).

Donner puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Grindbacka, Viheryhteyden reittiä muutetaan niin ettei se kulje Grindbackatilan rakennetun pihapiirin yli. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 6)". Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Karttaliitteen kuva 15).

Donner puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Hankalahdentie, viheryhteysreitti poistetaan. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 7)". Äänestyksessä nro 22 puheenjohtaja totesi lautakunnan 5 äänellä 5 ääntä vastaan 3 äänestäessä tyhjää hyväksyneen muutosehdotuksen puheenjohtajan äänen ratkaisulla. (Karttaliitteen kuva 16).

Donner puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Siikajärventie 16 ja 24, laajennetaan A3-aluetta. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 8)". Äänestyksessä nro 23 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 17).

Donner puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Metsämaantie 41, laajennetaan A3-aluetta. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 9)". Lisäksi puheenjohtaja Kemppi-Virtasen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Odilammentie 52, laajennetaan A3-aluetta". Ehdotukset äänestettiin samassa äänestyksessä (nro 24). Äänestyksessä nro 24 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 18).

Donner puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Anderböle (Santaharjuntie), laajennetaan A3-aluetta. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 10)". Äänestyksessä nro 25 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 19).

Donner puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Kolmiranta, laajennetaan A3-aluetta. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 11)". Äänestyksessä nro 26 puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 20).

Donner puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Nuuksiontie 48, laajennetaan AT-aluetta. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 12)". Äänestyksessä nro 27 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 21).

Donner puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Uudenpellontie, laajennetaan A3-aluetta. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 13)". Äänestyksessä nro 28 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 22).

Donner puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Kalajärventie, laajennetaan A3-aluetta. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 14)". Äänestyksessä nro 29 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 23).

Donner puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Rödskogsvägen 38, laajennetaan AT-aluetta. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 15)". Äänestyksessä nro 30 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 24).

Donner Nevanlinnan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Siikajärvi, Virkistysalue V vaihdetaan suojelumerkintään S. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 16)". Äänestyksessä nro 31 puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 25).

Donner puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Koivumäentie, laajennetaan A3-aluetta. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 17)". Äänestyksessä nro 32 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 26).

Kivekäs puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Naruportti 7-9, V-aluetta muutetaan kyläalueeksi AT". Lisäksi puheenjohtaja Kivekkään kannattamana teki muutosehdotuksen: "Siikajärventie 84-88, V-aluetta muutetaan kyläalueeksi AT". Ehdotukset äänestettiin samassa äänestyksessä (nro 33). Äänestyksessä nro 33 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 27).

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Matalajärven Natura-alueen turvaaminen: Kevennetään rakentamista Matalajärven valuma-alueella järven pohjoispuolelle muuttamalla pohjoispuolella oleva asuntovaltainen alue (A3) kyläalueeksi (AT kaupunkisuunnittelulautakunnassa esitetyn pohjaesityksen mukaisesti. (liite Vihreiden muistutusten pohjalta tehdyt esitykset, s.1.3 Matalajärven Natura-alueen turvaaminen, kohta 6.1)". Äänestyksessä nro 34 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 5 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hylänneen muutosehdotuksen.

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Matalajärven Natura-alueen turvaaminen: Kevennetään rakentamista Matalajärven valuma-alueella järven itäpuolelle muuttamalla itäpuoleinen elinkeinoelämän alue (TP) avoimen maisematilan elinkeinoalueeksi (AME) kaupunkisuunnittelulautakunnassa esitetyn pohjaesityksen mukaisesti. (liite Vihreiden muistutusten pohjalta tehdyt esitykset, s.1-3 Matalajärven Natura-alueen turvaaminen kohta 6.2)". Äänestyksessä nro 35 puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 3 ääntä vastaan 2 äänestäessä tyhjää hylänneen muutosehdotuksen.

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Suojelualueet: Yleiskaavakarttaan lisätään seuraavat suojelualueet S-merkinnällä (viite Uusimaa-kaava 2050 -Luontoselvityskohteiden maakunnallinen arvo) siten tarkennettuna, että ESA-radan ratakäytävää sekä Kulmakorven-Ämmässuon suojaviheraluetta ei merkitä S-merkinnällä:

-          Järvikylän runsaslahopuustoinen metsä (2,1 ha)

-          Mustapuron jokilaakso (3,0 ha)

-          Karhusuonpuron lehtopurolaakso (1,4 ha)

-          Gumbölen Myllykoski (1,8 ha)

-          Gumbölenniityn lehto (0,9 ha)

-          Blominmäen lehto (1,5 ha)

-          Nupurinjärvi (56,2 ha)

-          Kuusikodin metsä (18,6 ha)

-          Rysshyggeet (16,9 ha), (liite Vihreiden muistutusten pohjalta tehdyt

esitykset, s. 3-4)". Äänestyksessä nro 36 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Suojelualueet: Yleiskaavakarttaan lisätään seuraavat suojelualueet S-merkinnällä (viite Uusimaa-kaava 2050 -Luontoselvityskohteiden maakunnallinen arvo):

-          Kakarlammen suojelualueen laajennus. (liite Vihreiden muistutusten pohjalta tehdyt esitykset, s. 3, 5)". Äänestyksessä nro 37 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 4 ääntä vastaan 2 äänestäessä tyhjää hylänneen muutosehdotuksen.

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Muutetaan Nupurintien varren rakentamattomia A3-alueita V-alueiksi oheisen kartan mukaisesti. (liite Vihreiden lausuntojen pohjalta tehdyt POKE-esitykset, Muutos 1.)". Äänestyksessä nro 38 puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Muutetaan virkistysalueiksi (V) rakentumattomat, kaukana joukkoliikennekäytävästä sijaitsevat ja suojelu- tai Natura-alueiden läheisyydessä olevat Vihdintien pohjoispuolelle jäävät A3-alueet Lahnuksentien ympäristössä sekä vähennetään rakentamistehokkuutta Lahnuksentien varressa A3:st AT-kyläalueeksi. (liite Vihreiden lausuntojen pohjalta tehdyt POKE-esitykset, Muutos 2.)". Äänestyksessä nro 39 puheenjohtaja totesi lautakunnan 10 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Perusmäki: rakentamattomia A3-alueita muutetaan virkistysalueiksi (V). (liite Vihreiden lausuntojen pohjalta tehdyt POKE-esitykset, Muutos 2.)". Äänestyksessä nro 40 puheenjohtaja totesi lautakunnan 10 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Muutetaan kaavakartan kyläalueita siten, että kylien kehittäminen kohdistuu nykyisellään kylän tunnuspiirteet täyttäviin alueisiin ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti. AT-aluetta pienennetään Hankalahdentien varresta Vihreiden kaupunginhallituksessa 18.5.2020 tekemän esityksen mukaisesti. (liite Vihreiden lausuntojen pohjalta tehdyt POKE-esitykset, Muutos 6 kohta 5.1.7.)". Äänestyksessä nro 41 puheenjohtaja totesi lautakunnan 10 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Vahvistetaan Oittaan virkistys- ja luontoarvoja muuttamalla Oittaan virkistysalueen länsireunan vielä rakentamattomia A3- ja A2-alueita virkistysalueiksi (V). (liite Vihreiden lausuntojen pohjalta tehdyt POKE-esitykset, Muutos 4)". Äänestyksessä nro 42 puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Saramäki puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Oittaa: muutetaan länsireunan A3- ja A2-alueita virkistysalueiksi (V)". Äänestyksessä nro 43 puheenjohtaja totesi lautakunnan 9 äänellä 4 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 28).

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Muutetaan kaavakartan kyläalueita siten, että kylien kehittäminen kohdistuu nykyisellään kylän tunnuspiirteet täyttäviin alueisiin ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti. AT-alueita pienennetään Nemlahdesta, Pakankylästä, Ketunkorvesta, Loojärveltä ja Forsbackasta Vihreiden kaupunginhallituksessa 18.5.2020 tekemän esityksen mukaisesti. (liite Vihreiden lausuntojen pohjalta tehdyt POKE-esitykset, Muutos 6)". Äänestyksessä nro 44 puheenjohtaja totesi lautakunnan 10 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Muutetaan kaavaluonnoksessa V-merkinnällä olleet virkistysalueet ja ehdotuksessa maa- ja metsätalousalueiksi (M) muutetut alueet takaisin virkistysalueiksi. 5.2.1. Brobacka, 5.2.2 Nuuksion Pitkäjärven länsipuoli, 5.2.3 Forsbacka, 5.2.4. Pakankylä-Röylä, 5.2.5 Lakistontie, 5.2.6 Metsämaa. (liite Vihreiden lausuntojen pohjalta tehdyt POKE-esitykset, Muutos 7)". Äänestykset ehdotuksesta suoritettiin alueittain seuraavasti:

Äänestyksessä nro 45, muutosehdotuksen osa 5.2.2 Nuuksion Pitkäjärven länsipuoli, puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Äänestyksessä nro 46, muutosehdotuksen osa 5.2.1 Brobacka, puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Äänestyksessä nro 47, muutosehdotuksen osa 5.2.6 Metsämaa, puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Äänestyksessä nro 48, muutosehdotuksen osa 5.2.5 Lakistontie, puheenjohtaja totesi lautakunnan 9 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Äänestyksessä nro 49, muutosehdotuksen osa 5.2.3 Forsbacka, puheenjohtaja totesi lautakunnan 9 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Äänestyksessä nro 50, muutosehdotuksen osa 5.2.4 Pakankylä-Röylä, puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "V-alueet: Asuinalueiden (A2, A3 ja AT) laajuutta rajataan esitetystä ja muutetaan virkistysalueiksi (V) alla lueteltujen kohteiden laidoilla sekä turvataan Oittaan jokiuoman alkupään luontoarvot yhdistämällä kaksi suojelualuetta muuttamalla jokiuoman kohdalla virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajan palveluiden aluetta (P) alueen luontoarvot paremmin turvaavaksi virkistysalueeksi (V): 5.1.3. Bodomin länsipuoli, 5.1.6. Brobacka (myös A3-alueen muutos Pitkäjärven rannalla), 5.1.8. Ketunkorpi (myös A3:n osalta) ja 5.1.9. Oittaan jokiuoman alkupää. (liite Vihreiden muistutusten pohjalta tehdyt esitykset, s. 5-9)". Äänestykset ehdotuksesta suoritettiin alueittain seuraavasti:

Äänestyksessä nro 51, muutosehdotuksen osa 5.1.3. Bodomin länsipuoli, puheenjohtaja totesi lautakunnan 10 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Äänestyksessä nro 52, muutosehdotuksen osa 5.1.6. Brobacka, puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 4 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hylänneen muutosehdotuksen.

Äänestyksessä nro 53, muutosehdotuksen osa 5.1.8. Ketunkorpi, puheenjohtaja totesi lautakunnan 10 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Äänestyksessä nro 54, muutosehdotuksen osa 5.1.9. Oittaa, puheenjohtaja totesi lautakunnan 9 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Puheenjohtaja teki seuraavan muutosehdotuksen: "Myllärintie 4: TP/A-alue muutetaan A3-alueeksi". Muutosehdotus raukesi kannattamattomana.

Puheenjohtaja Saramäen kannattama teki seuraavan muutosehdotuksen: "Takkulantie 1: luomutilan pellot ja metsät (V) muutetaan M-alueiksi". Äänestyksessä nro 55 puheenjohtaja totesi lautakunnan 10 äänellä 2 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 29).

Puheenjohtaja Saramäen kannattama teki seuraavan muutosehdotuksen: "Sivulaakso 7: AT-aluetta laajennetaan SL-alueen reunaan". Äänestyksessä nro 56 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 30).

Puheenjohtajan Saramäen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Halujärventie 36: Ekologisen yhteyden siirto ja M-alueen (tilan pellot) muutos AME-alueeksi". Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Karttaliitteen kuva 31).

Puheenjohtajan Saramäen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Kulmakorpi: E-alueen muutos EV-alueeksi (poistetaan louhinta-alueen laajennus)". Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Karttaliitteen kuva 32).

Puheenjohtajan Saramäen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Kulmakorpi: EV-alueen muutos M-alueeksi (erityisalueen suojaviheralue tulee sijoittaa erityisalueen sisäpuolelle)". Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Karttaliitteen kuva 33).

Puheenjohtaja Donnerin kannattama teki seuraavan muutosehdotuksen: "Arkiniityntie 4: TP-alue muutetaan TP/A-alueeksi". Äänestyksessä nro 57 puheenjohtaja totesi lautakunnan 11 äänellä 2 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 34).

Puheenjohtaja Donnerin kannattama teki seuraavan muutosehdotuksen: "Uudentorpantie 9: Pirttimäessä toimivan maatilan pellot (V) muutetaan M-alueeksi". Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Karttaliitteen kuva 35).

Puheenjohtaja Donnerin kannattama teki seuraavan muutosehdotuksen: "Sigurdsbergintie, pohjoispää: irrallinen V-alue muutetaan M-alueeksi". Äänestyksessä nro 58 puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 36).

Nevanlinna Karimäen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Virtavedet: Palautetaan virtavedet kaavakarttaan. (liite Vihreiden lausuntojen pohjalta tehdyt POKE-esitykset, Muutos 10)". Äänestyksessä nro 59 puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Saramäki puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Korsbacka: itäisen kokoojakadun poistaminen". Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Karttaliitteen kuva 37).

Puheenjohtaja Kivekkään kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Korsbacka: nykyisen kokoojakadun poistaminen". Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Karttaliitteen kuva 37).

Puheenjohtaja Karimäen kannattama teki seuraavan muutosehdotuksen: "Joukkoliikenteen yhteysmerkintä poistetaan Viiskorven ja Pitkäjärven väliltä". Äänestyksessä nro 60 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 3 ääntä vastaan 3 äänestäessä tyhjää hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 38).

Puheenjohtaja Donnerin kannattama teki seuraavan muutosehdotuksen: "A3, pääasiallinen tonttitehokkuus: muutetaan "pääasiassa alle 0,4" muotoon "pääosin 0,2.0,25". Äänestyksessä nro 61 puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen.

Puheenjohtaja Donnerin kannattama teki seuraavan muutosehdotuksen: "Lisätään puuttuva lentomelualueen merkinnän kaavamääräys: Alueelle ei saa sijoittaa uusia asuinalueita eikä melulle herkkiä toimintoja. Nykyisten asuinalueiden täydennysrakentaminen on sallittu. Asuinrakennuksen ääneneristävyyden ?L lento- ja tieliikennemelua vastaan tulee olla vähintään 35 dB. (sama määritelmä kuin Vantaan puolella yleiskaavassa.)". Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Puheenjohtaja Kemppi-Virtasen kannattama teki seuraavan muutosehdotuksen: " ma-määräyksestä poistetaan velvollisuus neuvotella museoviraston kanssa". Äänestyksessä nro 62 puheenjohtaja totesi lautakunnan 9 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "AME- ja M-alueet: Maa- ja metsätalousalueen (M) ja avoimen maisematilan elinkeinoalueen (AME) kaavamääräyksistä poistetaan teksti: "Alueella sallitaan haja-asutusluontoinen rakentaminen"." (liite Vihreiden muistutusten pohjalta tehdyt esitykset, s. 1)". Äänestyksessä nro 63 puheenjohtaja totesi lautakunnan 10 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Poistetaan ampumaurheilun salliva merkintä Kulmakorven alueella YLAn lausunnon mukaisesti. (liite Vihreiden lausuntojen pohjalta tehdyt POKE-esitykset, Muutos 12)". Äänestyksessä nro 64 puheenjohtaja totesi lautakunnan 9 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Keskuspuisto: Kaavakarttaan lisätään uusi merkintä: Espoon Keskuspuistoon kuuluva alue. Merkinnällä osoitetaan sellaiset metsäiset alueet tai muut luontoalueet, jotka liittyvät suoraan Keskuspuistoon ja joilla ei ole rakentamisen mahdollistavaa asemakaavaa. (liite Vihreiden muistutusten pohjalta tehdyt esitykset, s. 9)". Äänestyksessä nro 65 puheenjohtaja totesi lautakunnan 9 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Puheenjohtaja Kemppi-Virtasen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen päätösehdotuksen kohtaan 2: "ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy 29.11.2017 päivätyn ja 6.4.2021 muutetun Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan kaavakartan piirustusnumero 7100 sekä kaavakartan 6.4.2021 päivätyt liitekartat piirustusnumerot 7102 ja 7105 niiden oikeusvaikutteisilta osin kokouksessa tehdyin muutoksin."

Äänestyksessä nro 66 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 3 vastaan 3 äänestäessä tyhjää hylänneen puheenjohtajan muutosehdotuksen.

Puheenjohtaja Eerolan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen uudeksi päätöskohdaksi: "toteaa, että lautakunnalle ei ole esitelty muistutuksia ja niihin annettavia vastauksia yksityiskohtaisesti. Siten on mahdollista, että muistutusten suuren määrän vuoksi jokin yksittäinen muistutus on jäänyt vaille ansaitsemaansa huomiota. Näin ollen lautakunta ei pysty käsittelemään ehdotusta vastineiksi lausuntoihin ja muistutuksiin, vaan kirjaa tiedokseen esittelijän niistä tekemän yhteenvedon;"

Äänestyksessä nro 67 puheenjohtaja totesi lautakunnan 9 äänellä 4 ääntä vastaan 3 äänestäessä tyhjää hylänneen tehdyn muutosehdotuksen.

Puheenjohtaja teki seuraavan muutosehdotuksen uudeksi päätöskohdaksi: "toteaa, että osayleiskaava on valmisteltu tulevan maakuntakaavan mukaan ja osa sen sisällöstä saattaa tämän tai kaavaehdotukseen tehtyjen muutosten vuoksi edellyttää kaavan panemista uudelleen nähtäville, alueiden rajaamista siitä pois tai osallisten kuulemista;". Muutosehdotus raukesi kannattamattomana.

Puheenjohtaja teki seuraavan muutosehdotuksen uudeksi päätöskohdaksi:

"toteaa, että lautakunta ei ole pystynyt lisäämään kaavaan riittävästi teollisuus- ja varastoalueita, joten näiden suhteen olisi perusteltua aloittaa jatkotyö välittömästi;". Muutosehdotus raukesi kannattamattomana.

Puheenjohtaja teki seuraavan muutosehdotuksen uudeksi päätöskohdaksi: "toteaa, että kaupungin maaomaisuuden kehittämiseen ei ole kohdennettu erityistä huomiota kaavoitusprosessissa, joten vastaisuudessa olisi tarkoituksenmukaista kytkeä se tiiviimmin yleiskaavoituksen prosessiin;". Muutosehdotus raukesi kannattamattomana.

Puheenjohtaja Kemppi-Virtasen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen uudeksi päätöskohdaksi: "toteaa, että käsittelyn yhteydessä on sivuttu Mankin-Luoman alueen maankäyttöä. Aluetta koskevan yleiskaavan tarkistaminen yhteistyössä Kirkkonummen kanssa olisi tarpeellista myös erilaisten siihen kohdistuvien paineiden vuoksi;"

Äänestyksessä nro 68 kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi puheenjohtajan äänestysehdotuksen, että ne, jotka vastustavat ehdotusta äänestävät JAA ja ehdotuksen puolella olevat äänestävät EI. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 3 ääntä vastaan 3 äänestäessä tyhjää hylänneen puheenjohtajan muutosehdotuksen.

Lintunen teki seuraavan muutosehdotuksen:"A2 pääasiallinen tonttitehokkuus: 0,25-0,6". Muutosehdotus raukesi kannattamattomana

Eerola Saramäen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Lisätään kaavamääräyksiin A2 alueelle: "Jo rakentuneen alueen luonne ei muutu täydennysrakentamisessa merkittävästi." ja A3 alueelle: "Alueella turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristöön soveltuva kehittäminen"".

Äänestyksessä nro 69 puheenjohtaja totesi lautakunnan 9 äänellä 3 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Eerolan muutosehdotuksen.

Karimäki Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen:

"V-alueiden lisääminen: "Otetaan käyttöön luo-merkintä monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeillä osilla ja kirjataan kaavamääräykseen avohakkuiden kielto. (liite Vihreiden muistutusten pohjalta tehdyt esitykset, sivu 9)". Puheenjohtaja totesi, että lautakunta ei voi ottaa käsittelyyn ehdotusta, jossa merkintöjä lisätään päätöksen jälkeen. Muutosehdotus merkitään pöytäkirjaan.

Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Päätös

Esittelijän ehdotus kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa tekemillä muutoksilla hyväksyttiin seuraavasti:

Kaupunkisuunnittelulautakunta

1

yhtyy lausuntojen ja muistutusten vastineisiin. Lausunnot ja muistutukset on annettu Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaehdotuksesta, alue 722300,

2

ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy 29.11.2017 päivätyn ja 6.4.2021 muutetun Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan, oikeusvaikutteisen kaavakartan piirustusnumero 7100 sekä kaavakartan liitekartat piirustusnumerot 7244, 7101,7102,7103,7104,7105 ja 7106. Kaavakartan liitekartalla 3 Luontoarvojen verkosto 2050 (piirustusnumero 7102) ja liitekartalla 6 Yhdyskuntatekninen huolto ja ympäristöterveys 2050 (piirustusnumero 7105) on oikeusvaikutteisia merkintöjä ja määräyksiä, muilta osin liitekartat ovat informatiivisia.

Nevanlinna jättää päätöksestä eriävän mielipiteen.

Karimäki jättää päätöksestä eriävän mielipiteen.

Louhelainen jättää päätöksestä eriävän mielipiteen.

Särkijärvi jättää päätöksestä eriävän mielipiteen.

Eriävät mielipiteet on lisätty päätöksen liitteiksi.

Kaupunginhallitus 18.01.2021 § 27

Päätösehdotus  Teknisen toimen johtaja Isotalo Olli

Kaupunginhallitus

1

merkitsee tiedoksi esitykset Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan ehdotusvaiheen hyväksymiskäsittelyn kokonaisaikataulusta sekä toteuttamisohjelmasta, jotka on valmisteltu kaupunginhallituksen 18.5.2020 päätöksen valmistelukehotuksen mukaisesti.

2

kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa valmistelemaan hyväksymiskäsittelyn etenemisen esitetyn kokonaisaikataulun mukaisesti.  Kaupunginhallituksen tulee olla mahdollista esittää Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaa hyväksyttäväksi valtuustolle toukokuussa 2021.

3

päättää, että valtuustolle tehtävän Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava -ehdotuksen valmistelua koskevia poliittisia neuvotteluja hoitaa kaupunginhallituksen neuvottelutoimikunta täydennettynä jäsen Henrik Vuornoksella. Virkamiehistä näihin neuvotteluihin osallistuvat Olli Isotalo ja Essi Leino sekä tarvittaessa muut yleiskaavavalmistelijat.

Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 25 jälkeen.

Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa.

Päätös

Kaupunginhallitus:

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.