Kaupunkisuunnittelulautakunta
Protokoll 16.02.2022/Paragraf 24

10234/10.02.03/2021

Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.02.2022 § 24

§ 24

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Päätös

Selostus 

Tavoitteena on muuttaa asemakaavassa rautatiealueelle merkityn Lansantunnelin alikulun ohjeellinen aluevaraus Espoon kaupunkiradan ratasuunnitelman ja Rantaradanbaanan suunnitelman mukaiseen paikkaan. Samalla radan eteläpuolinen pysäköintialue muutetaan jalankululle ja pyöräilylle varatuksi kaduksi Rantaradanbaanaa varten.

Radan varteen on suunniteltu Rantaradanbaana, joka tulee Leppävaarasta radan pohjoispuolella ja vaihtaa radan eteläpuolelle Lansantunnelin alikulun kautta. Tästä baana jatkaa länteen kohti Keraa. Baanalla jalankulku ja pyöräily on erotettu toisistaan ja sen leveys on noin seitsemän metriä. Baanan ja siihen liittyvien yhteyksien tarkempi suunnittelu on käynnissä. Radan pohjoispuolella Ruotutieltä lähtevä Ruotupolun jalankulku- ja pyörätien osuus yhdistyy baanaan alikulun pohjoispuolella. Radan etelä- puolella Lansapurontien ja Lansantien jalankulku- ja pyörätie yhdistyy baanaan alikulun eteläpuolella.

Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 8 900 m2, josta suurin osa eli noin

7 800 m2 on rautatiealuetta (LR) ja noin 1 100 m2 jalankululle ja polkupyöräilylle varattua Lansanpolun katualuetta (pp). Rakennusoikeutta tällä asemakaavalla osoiteta.

Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla:

Lansantunneli - Lansatunneln, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7399, käsittää katualueet ja liikennealueet, 54. kaupunginosassa (Kilo), alue 130703.

Aloite ja vireilletulo

Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut kaavamuutosalueen Espoon kaupunkitekniikan keskukselta, joka omistaa yhden kaavamuutosalueen kiinteistöistä. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 10.11.2021.

Alueen nykytila

Noin 40 metriä leveällä asemakaavan mukaisella rautatiealueella on Helsingin ja Turun välinen rautatie (Rantarata). Rata-alueella on tilavaraus toiselle rataparille Espoon kaupunkiradalle. Ratasuunnitelma on hyväksytty vuonna 2015 ja sen voimassaoloaikaa on pidennetty vuoden 2023 loppuun. Tällä hetkellä radan rakentamissuunnittelu on käynnissä. Hankkeen tavoitteena on valmistua vuonna 2028. Voimassa olevassa asemakaavassa rata-alueella on alikulkuvaraus jalankululle. Alikulkua ei ole rakennettu.

Kaavamuutosalueen eteläosa on asemakaavan mukaista pysäköimisaluetta, jollaisena se ei ole toteutunut, vaan alueella kulkee osa Lansanpolku nimistä kevyen liikenteen reittiä. Tämän jalankulku- ja pyörätien leveys on tällä hetkellä noin 3,0 - 3,5 metriä. Kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä on tarkoitus toteuttaa radan varteen Rantaradanbaana, jossa jalankulku ja pyöräily on erotettu toisistaan ja jonka leveys on noin seitsemän metriä. Baanan tarkempi suunnittelu on käynnissä.

Radan eteläpuolella ja kaavamuutosalueen pysäköimisalueen itäpuolella on Lansantien katualuetta, jolta on ajoliittymät asuinkerrostalokortteliin 54128. Ajoyhteydet kortteliin säilyvät jatkossakin.

Suunnittelualueen lähiympäristössä, etelä- ja pohjoispuolella on asuinkerrostalo-, asuinpientalo- sekä erillispientaloasutusta. Pohjoisessa suunnittelualue rajautuu Ruotutorppa -katuun sekä jalankululle ja pyöräilylle varattuun katuun, Ruotupolkuun. Eteläpuoleltaan kaavamuutosalue rajautuu radansuuntaiseen kapeaan puistoalueeseen, korttelin 54128 asuinkerrostalotonttiin sekä Lansanpurontiehen.

Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne

Maakuntakaava

Voimassa olevat:

Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi 25.8.2020 kolmella eri päätöksellä Uusi-maakaavan 2050. Helsingin hallinto-oikeus kielsi välipäätöksellään 22.1.2021 valtuuston hyväksymispäätösten täytäntöönpanon kaavoista jätettyjen valitusten perusteella.

24.9.2021 Uusimaa-kaava 2050 tuli pääosin voimaan eli niiltä osin kuin valitukset hylättiin hallinto-oikeudessa. Aiemmista maakuntakaavoista jäi voimaan Natura 2000 -alueisiin ja luonnonsuojelualueisiin liittyviä merkintöjä. Lisäksi hallinto-oikeus kumosi Uusimaa-kaavan kaavamääräyksestä osan, joka koski vähittäiskaupan suuryksiköiden koon alarajoja muualla kuin pääkaupunkiseudulla sijaitsevilla taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeillä. 4. vaihemaakuntakaavasta jäi voimaan kaavan tuulivoimaratkaisu.

Uusimaa-kaava 2050:ssä suunnittelualue on osoitettu pääkaupunkiseudun ydinvyöhykkeeksi. Alueella sijaitsee päärata. 

Yleiskaava

Espoon eteläosien yleiskaava

Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010.

Nyt laadittu asemakaavan muutos sijoittuu Espoon eteläosien yleiskaavassa merkittävästi parannettavan ja uuden raideliikenneverkon merkinnän kohdalle. Pohjois- ja eteläpuolella on osoitettu asuntoalueet ja eteläpuolella on lisäksi alueellisen kokoojakadun merkintä.

Asemakaava

Alueella on voimassa asemakaavat 130200 Nuijala (lainvoimainen 13.4.1982), 130700 Kuninkainen (lainvoimainen 30.12.1987) ja 130900 Kuninkainen lounainen (lainvoimainen 26.8.1998). Kaavamuutosalue on osoitettu rautatiealueeksi (LR) ja pysäköimisalueeksi (LP) sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi. 

Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 §)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut 1.11.2021. Osallisille oli varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta 29.11.2021 mennessä. Ennakkoon asiassa saatiin yksi mielipide. Nähtävilläoloaikana ei jätetty mielipiteitä. Asiaan saatiin yksi lausunto ja yksi kannanotto.

Mielipiteessä vastustettiin alikulkutunnelin sijainnin siirtämistä lännemmäksi. Asumisviihtyvyyden katsotaan heikkenevän, kun puita rantaradanbaanan vuoksi tulee kaadettavaksi. Puusto on toiminut melu- ja näköesteenä radan suuntaan.

Voimassa olevan kaavan ratkaisun myötä poistuisi suunnilleen sama määrä puustoa, kuin kaavamuutoksen mukaisen ratkaisun myötä. Näin ollen kaavaratkaisuilla ratkaisuilla ei ole merkittävää eroa. Radanpitäjällä on oikeus poistaa suoja- ja näkemäalueelta kasvillisuutta sekä rajoittaa puuston korkeutta, mikäli tämä on tarpeen rautatieliikenteen turvallisuuden varmistamiseksi. Kaupunkiradan ratasuunnitelmassa on esitetty melueste melun torjumiseksi.

Lausunnossaan Caruna Espoo Oy toi ilmi alueella sijaitsevan nykyistä sähköverkkoa. Kaavalla ei ole vaikutusta sähkönjakeluun. Mahdollisista kaapeleiden siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja ja ne tehdään Caruna Espoo Oy:n toimesta. Caruna Espoo Oy toivoo mahdollisuutta antaa lausunto kaavaehdotusvaiheessa.

Caruna Espoo Oy:lle lähetetään lausuntopyyntö kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) kertoi kannanotossaan, että suunnittelualueella sijaitsee HSY:n vesihuoltolinjoja. Radan eteläpuoliset vesihuoltolinjat saneerataan Kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä. Lansantunnelin rakentamisen vuoksi johtosiirtojen tarve on selvitettävä suunnittelun aikana. 

Kannanotto on toimitettu tiedoksi Espoon kaupunkitekniikan keskukselle tarkempaa Lansantunnelin suunnittelua varten.

Asemakaavan muutos

Voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu Lansantunnelin ohjeellinen alikulun aluevaraus merkintä siirretään noin 100 m länteen päin Espoon kaupunkiradan ratasuunnitelman ja Rantaradanbaanan Lansantunnelin alikulun suunnitelman mukaiseen paikkaan. Asemakaavassa merkityn, mutta toteutumattoman pysäköimisalueen kohdalle osoitetaan jalankululle ja pyöräilylle varattu katu Rantaradanbaanaa varten.

Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 8 885 m2.

Rautatiealuetta (LR) on noin 7 810 m2 ja jalankululle ja pyöräilylle varattua katua noin 1 075 m2. Kaavamuutosalueelta poistuu pysäköimisalue noin

1 075 m2.

Rakennusoikeutta ei tällä asemakaavamuutoksella osoiteta eli kerrosala on 0 k-m2.

Katu- ja liikennealueet

Voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu Lansantunnelin ohjeellinen alikulun merkintä siirretään kaavamuutoksella noin 100 m länteen päin. Asemakaavassa merkityn, mutta toteutumattoman pysäköimisalueen kohdalle osoitetaan jalankululle ja pyöräilylle varattu katu Rantaradanbaanaa varten. 

Rantaradanbaana tulee Leppävaarasta radan pohjoispuolella ja vaihtaa radan eteläpuolelle Lansantunnelin alikulun kautta. Tästä baana jatkaa länteen päin radan eteläpuolella. Baanalla jalankulku ja pyöräily on erotettu toisistaan ja sen leveys on yhteensä noin 7 metriä. Radan pohjoispuolella Ruotutieltä lähtevä Ruotupolun jalankulku- ja pyörätien osuus yhdistyy baanaan alikulun pohjoispuolella. Radan etelä- puolella Lansapurontien ja Lansantien jalankulku- ja pyörätie yhdistyy baanaan alikulun eteläpuolella. Baanan linjaus suunniteltu mahdollisimman sujuvaksi. Lisäksi Lansantunnelin alikulun kohdalla näkemäalueita on pyritty laajentamaan ja sitä kautta varmistamaan liikenneturvallisuus.

Sopimusneuvottelut

Asemakaavan muutokseen ei liittyy maankäyttösopimusta.

Perittävät maksut

Kaavahankkeesta ei peritä kaavoitus- ja kuulutuskustannuksia.

Hyväksyminen

Hallintosäännön I luvun 4. osan 22 §:n 3 kohdan mukaan kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy muun kuin vaikutuksiltaan merkittävän asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, joihin ei liity maankäyttösopimusta.

Jatkokäsittely

-          Ote: Hakija(t)

-          KYT / Kaupunkitekniikan keskus / Katu- ja viherpalvelut, kannanottopyyntö

-          ELY Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö

-          Operaattorit, lausuntopyynnöt

-          Caruna Oy, lausuntopyyntö

-          Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö

-          HSL Helsingin seudun liikenne, lausuntopyyntö

-          HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut, lausuntopyyntö

-          Väylävirasto, lausuntopyyntö

-          Kuulutus ja tiedotekirjeet

Liitteet

Oheismateriaali