Tekninen lautakunta
Protokoll 23.03.2022/Paragraf 24

11465/03.05.02/2021

Tekninen lautakunta 23.03.2022 § 24

§ 24

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Tanska Harri

Käsittely 

Päätös

Selostus Lakimies hylkäsi hakijan vahingonkorvausvaatimuksen päätöksellään 7 § 14.2.2022. Päätöksestä on tehty 28.2.22 saapunut oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimus esitetään hylättäväksi.

1. Vahingonkorvausvaatimus

 Vahingonkorvaushakemuksen mukaan hakija on ajanut Finnoonniityntietä 16.9.2021 klo 15-16. Hän oli ajanut juuri tehdyn merkitsemättömän asfalttipaikkauksen yli. Sen seurauksena hakijan auton renkaisiin tuli pikeä ja asfalttia. Hakija vaatii korvausta auton renkaiden vahingosta.

2. Päätös vahingonkorvauksen johdosta

 Lakimies on päätöksellään 14.2.2022 hylännyt vahingonkorvaushakemuksen.

 Kaupungin vahingonkorvausvastuuta arvioidaan vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) nojalla. Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan vahingonkorvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä.

 Pelkästään vahingon aiheutuminen kaupungin alueella ei siten itsessään merkitse, että kaupunki olisi vahingosta korvausvastuussa.

 Kaupungin vastuuta katualueen kunnosta arvioidaan kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain (31.8.1978/669) nojalla. Kunnossapitolain 3 §:n mukaan kadun kunnossapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika, sekä eri liikennemuotojen, kuten moottoriajoneuvoliikenteen, jalankulun ja polkupyöräilyn tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Kadun kunnossapito käsittää kadun rikkoutuneen päällysteen korjaamisen ja uudelleen päällystämisen.

 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kunnossapitäjällä on oltava kohtuullinen aika toimenpiteiden suorittamiseen.

 Tieliikennelain (729/2018) 3 §:ssä on säädetty, että vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.

 Tieliikennelain 5 §:n mukaan ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää, huomioon ottaen tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.

 Tieliikennelaissa säädetyt kuljettajan velvollisuudet merkitsevät, että on viime kädessä kuljettajan vastuulla arvioida, onko tietystä kohdasta ajaminen turvallista.

 Tieliikennelain mukaan tietyömerkillä (A11) varoitetaan tieosuudesta, jolla saattaa olla työkoneita, työntekijöitä taikka työstä tai työn keskeneräisyydestä johtuvia vaaroja, kuten irtokiviä tai kuoppia.

 Tieliikennelain mukaan tietyöalueella ajaminen edellyttää kuljettajalta erityistä varovaisuutta. Tieliikennelain nojalla on viime kädessä kuljettajan vastuulla arvioida, onko tietystä kohdasta ajaminen turvallista. Asiassa saadun selvityksen perusteella katuosuus on ollut lain edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

 Kaupungin urakoitsijalta saadun lausunnon mukaan kohteeseen on laitettu ennakkomerkit molemmista suunnista lähestyttäessä. Työ suoritettiin turva-auton ja etuauton välissä. Vahinkopaikassa suoritettiin KT-valuasfalttipaikkausta. Hakija oli ajanut työmaa-alueelle turva-auton ja etuauton väliin tehdyn KT-valuasfalttipaikkauksen päälle. KT-valuasfalttipaikkaus on menetelmä, jossa paikkausmassa levitetään ja painetaan samalla kerralla koneellisesti tasaiseksi pinnaksi korjattavaan kohtaan.

 Urakkasopimuksessa kaupungin ja urakoitsijan kesken on sovittu, että urakoitsija vastaa urakka-aikana urakasta ulkopuolisille aiheutuneista vahingoista. Tämän vuoksi siis vahingonkorvaukset on näissä tapauksissa ohjattu ensisijaisesti urakoitsijalle. Saamamme tiedon mukaan urakoitsija on yrittänyt olla yhteydessä hakijaan siinä kuitenkaan onnistumatta.

 Espoon kaupunki ei ole isännänvastuussa urakoitsijasta, koska vahingonkorvauslain 3 luvun 1 § 1 eikä 2 momentin isännänvastuun säännöksiä ei voida soveltaa itsenäiseen yrittäjään. Kun työn suorittaa itsenäinen yrittäjä, joka ei ole työoikeuden tarkoittamassa mielessä työnantajan johdon ja valvonnan alainen, ei kysymyksessä ole työsuhteessa tehtyyn työhön rinnasteinen tilanne. Espoon kaupunki ei siten ole ollut isännänvastuussa urakoitsijasta.

 Kaupunki ei ole saanut kohteesta muita vahinkoilmoituksia.

 Espoon kaupungin vahingonkorvausvastuuta arvioidaan kunnossapitolain sekä vahingonkorvauslain perusteella. Asiassa saadun selvityksen perusteella, kaupunki ei ole korvausvastuussa vahingosta.

 Asiassa ei ole osoitettu Espoon kaupungin toiminnassa sellaista tahallisuutta tai tuottamusta, jonka perusteella kaupunki olisi vahingonkorvausvastuussa. Vahingonkorvaushakemus on näin ollen hylättävä.

3.  Oikaisuvaatimus ja sen perustelut

 Oikaisuvaatimuksessa hakija toistaa, että urakoitsija ei ole ollut häneen yhteydessä. Hänen mukaansa päätöksessä tulisi olla urakoitsijan yhteystiedot mukana. Hakija väittää, että vahinkopaikassa ei ole ollut turva-autoa ja etuautoa paikalla. Hänen mukaansa vahinkopaikalla ei ole myöskään ollut liikennemerkkejä varoittamassa tietyöstä. Näin ollen hän ei voinut tietää tietyömaan olemassaolosta.

4. Perustelut oikaisuvaatimuksen hylkäämiselle

 Oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa päätöksessä on annettu perusteltu vastaus kaupungin vahingonkorvausvastuusta asiassa. Kaupungin vahingonkorvausvastuuta arvioidaan vahingonkorvauslain nojalla eli kaupunki on korvausvastuussa vain, jos laissa tarkoitettu peruste vastuulle on olemassa.

 Vahinkopaikalla liikennejärjestelyt ovat olleet vaatimusten mukaiset eli asfalttipaikkausta varoittamassa ovat olleet liikennemerkit molemmista suunnista lähestyttäessä. Tämän lisäksi vahingonkorvaushakemuksen liitteessä hakija kertoo nähneensä vahinkopaikalla asfalttipaikkausta tehneitä tietyökoneita. Hän kertoo kuitenkin ajaneensa paikkauskohdan yli. Hänen on näin ollen täytynyt olla tietoinen siitä, että paikka on työmaa-aluetta.

 Päätös koskee siis kaupungin vastuuta vahingosta. Päätöksiin ei ole ollut tapana liittää ulkopuolisten urakoitsijoiden yhteystietoja.

 Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty seikkoja, joiden perusteella Espoon kaupunki olisi vahingonkorvausvastuussa. Oikaisuvaatimus on näin ollen hylättävä.

5. Ratkaisuehdotus

 Oikaisuvaatimus on hylättävä, koska asiassa ei ole osoitettu Espoon kaupungin toiminnassa sellaista toimenpidettä tai laiminlyöntiä, jonka perusteella kaupunki olisi vahingonkorvausvastuussa.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi