Tekninen lautakunta
Protokoll 13.12.2023/Paragraf 121

Asianumero 3199/10.03.01/2023

Tekninen lautakunta 13.12.2023 § 121

§ 121

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Kaupunkitekniikan johtaja Tanska Harri

Käsittely 

Päätös

Selostus Katupäällikkö on päätöksellään 30.10.2023 § 29 hyväksynyt puistosuunnitelman Kallvikinniityn koira-aitaus. Hyväksymispäätöksestä on tehty 16.11.2023 ja 20.11.2023 saapuneet oikaisuvaatimukset. Oikaisuvaatimukset esitetään hylättäviksi.

Lainsäädännöllinen tausta

 Maankäyttö- ja rakennuslain 90 § koskee yleisen alueen suunnitelmaa. Kunnan toteutettavaksi kuuluva kunnan tarpeisiin osoitettu muu yleinen alue kuin katualue on kunnan toteutettava, kun asemakaavan mukainen maankäyttö edellyttää toteuttamista, jollei toteuttamisen lykkääminen ole kunnan taloudelliset edellytykset huomioon ottaen perusteltua.

 Yleinen alue on suunniteltava ja toteutettava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä. Yleisen alueen toteuttaminen käsittää alueen rakentamisen ja kunnostamisen ja se kunnossapidon asemakaavan mukaisen käytön edellyttämällä tavalla.

 Kunnan tulee laatia alueen toteuttamiseksi suunnitelma noudattaen soveltuvin osin, mitä 85 §:ssä säädetään kadun suunnittelemisesta, jos tämä on alueen erityisen merkityksen vuoksi tarpeen.

 Maankäyttö- ja rakennuslain 85 §:ssä säädetään kadun rakentamisesta. Katu rakennetaan kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Katu on suunniteltava ja rakennettava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

 Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 46 §:ssä säädetään yleisen alueen suunnitelmasta. Maankäyttö- ja rakennuslain 90 §:n 4 momentissa tarkoitetussa puiston ja muun yleisen alueen suunnitelmassa tulee esittää alueen rakentamisen ja käytön periaatteet.

 Jos puiston tai muun yleisen alueen suunnitelmalla on erityistä merkitystä siihen rajautuvien alueiden kiinteistön omistajien tai haltijoiden, alueen käyttäjien tai ympäristökuvan kannalta, aluetta koskevan suunnitelman valmistelussa on noudatettava soveltuvin osin samaa menettelyä kuin katusuunnitelman valmistelussa.

 Kallvikinniityn koira-aitauksen puistosuunnitelma

 Suunnittelualue sijaitsee 42. kaupunginosassa Saunalahti. Alueella ovat voimassa seuraavat asemakaavat Saunaniemi IV ja Kallvik I. Asemakaavoissa suunnittelualue sijoittuu Kallvikinniitty-nimiselle VL1- lähivirkistysalueelle, joka kaavamääräysten mukaan tulee säilyttää avoimena alueena.

 Kallvikinniityn uusi koira-aitauksen suunnittelu ja sijainti perustuvat kaupunkitekniikan keskuksen jo aiemmin laatimiin Espoon koira-aitausohjelmiin vuosille 2018-2028 ja 2023-2033. Aitaus pyritään sovittamaan mahdollisimman hyvin alueen luontoarvoihin ja ympäröivään avoimeen maisematilaan.

 Koira-aitauksen sijoitukseen Kallvikinniitylle on ensisijaisesti vaikuttanut tavoite täydentää Espoon nykyisten 24 koira-aitauksen muodostamaa palveluverkostoa Etelä-Kurttilan ja Luoteis-Saunalahden alueella. Alueella on havaittu tarvetta koira-aitaukselle asukaspalautteiden, koira-aitausohjelmien laadinnan yhteydessä tehtyjen palvelutarve-, saavutettavuus-, väestönkehitys- ja maankäyttötarkastelujen pohjalta.

 Yleisesti koirien lukumäärän voidaan olettaa seuraavan väestön kehitystä. Koira-aitausohjelman 2023-2033 laadinnan yhteydessä on kaupungin väestönkehitysennusteiden pohjalta arvioitu, että 1500 m etäisyyssäteellä Kallvikinniitystä asukasmäärän vuosien 2020-2030 välillä kasvua olisi 655 asukasta.

 Nykyisellään Kallvikinniitystä päin lähimmät koira-aitaukset ovat Vanttilan Lasipuistossa ja Saunalahden Ruukinmäen puistossa. Kallvikinniityltä etäisyys molempiin koira-aitauksiin on noin kaksi kilometriä. Kauklahden urheilupuistoon lähitulevaisuudessa valmistuvaan aitaukseen etäisyys olisi kolme kilometriä. Asemakaavoitetulla alueella tavoitteellisena kävelyetäisyytenä koira-aitaukseen pidetään 1,5 kilometriä.

 Puistosuunnitelmalla Kallvikinniityn koira-aitaus on suunniteltu helposti saavutettava, viihtyisä, turvallinen ja esteettömyysvaatimuksia huomioiva (Espoon koira-aitaus-ohjelman laatutason mukainen) koira-aitaus.

 Hankkeessa suunnitellaan kaksiosainen koira-aitaus puiston avoimelle niittyalueelle olevien puistoraittien yhteyteen. Lähivirkistysalue, johon suunnittelualue sisältyy, rajautuu yleisiin katualueisiin, LP-alueisiin, asuntotontteihin sekä merenlahteen. Puistoalue on muodoltaan pitkä ja kapea, ja sen maasto on avointa ja tasaista laaksoa, joka laskee puiston pituussuunnassa loivasti mereen.

 Nykyisellään puistoalue on suurimmaksi osaksi avointa niitty- ja peltoaluetta. Puistossa sijaitsee kaksi valaistua tuhkapintaista puistoraittia Kallvikinreitti ja Rosopolku. Reittien reunoilla on ojapainanteet, joista suurin muuttuu merta lähestyessä ojaksi (Kallvikinoja), joka laskee mereen. Kallvikinkartanon kadun puolella yleisen pysäköintialueen läheisyydessä sekä puiston lounaisosassa on metsikköä. Puisto on kaupungin maanomistuksessa mutta suurin osa peltoalueesta suunnittelualueen ulkopuolella on vuokrattu viljelykäyttöön.

 Koira-aitaus tulee sijoittumaan puiston koillisosaan noin sadan metrin etäisyydelle Salakuljettajantiestä ja olevan Rusopolun molemmin puolin. Sijoituksella on pyritty saamaan koira-aitauksesta helposti saavutettava Kallvikin ja sen lähialueen asutuksesta päin katsottuna. Sijoituksessa on huomioitu myös yleiset esteettömyysvaatimukset.

 Puistossa on todettu muutamia luontoarvoja. Puiston poikki kulkee liito-orava ja lepakkoreittiyhteys, joista jälkimmäinen sijoittuu pienten koirien aitauksen yhteyteen. Liito-oravareitti jää n. 170 metriä suunnittelualueen ulkopuolelle. Merenlahdessa puiston kohdalla sijaitsee Kallvikin meriuposkuoriaisen suojelualue. Koira-aitaus suunnitellaan yhteistyössä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluyksikön kanssa, jotta varmistetaan, etteivät luontoarvojen elinmahdollisuudet alueella koira-aitauksen myötä heikkene.

 Aitauksen koko (pienten koirien puoli 1000 m2 ja isojen koirien puoli 2000 m2) on suunniteltu Kennel-liiton suositusten ja Espoon koira-aitausohjelman tavoitekoon mukaan. Aitauksen korkeus tulee olemaan isojen koirien puolella kaksi metriä ja pienten koirien puolella 1,6 metriä. Aitalinjan ja kalusteiden värinä on himmeä tummanharmaa, jotta ne sulautuisivat maisemaan paremmin. Ainoastaan käyntiportit toteutetaan keltaisella huomiovärillä, jotta uloskäynnit esim. hätätilanteissa erottuisivat paremmin.

 Vuorovaikutus puistosuunnitelman laatimisen aikana

 Koira-aitausohjelma 2018-2028 on nähtävillä Espoon kaupungin nettisivuilla. Siitä huolimatta ennen suunnittelun aloittamista hankkeesta tiedotettiin maasto- ja sometiedottein ja samalla järjestettiin asukaskysely Webropol-kyselytyökalulla eli nettikyselynä. Siihen oli linkki hankkeen nettisivulla Espoo.fi:ssä. Kysely oli auki 27.1.-12.2.2023 välisenä aikana. Kyselyyn vastattiin 42 kertaa. Kyselyn vastaajista puolet ilmoitti asuvansa noin 500 metrin päässä aitauksesta ja kolmasosa noin 500-1000 metrin päässä aitauksesta. Vastauksissa korostui vastaajien tyytyväisyys aitaukseen verrattuna vastustaviin kommentteihin.

 Kyselyn jälkeen koira-aitauksesta laadittiin puistosuunnitelmaluonnos, jossa oli huomioitu asukkaiden esittämiä toiveita mm. kalusteiden ja rakenteiden valinnassa.

 Luonnos vietiin nähtäville ja kommentoitavaksi 22.5.-4.6.2023 ota kantaa.fi-palveluun. Luonnos sai 31 kommenttia. Samassa yhteydessä postitettiin kirjeet puistoon rajautuville kiinteistöille. Luonnoksen kommentointimahdollisuudesta tiedotettiin myös maastotiedotteilla ja Kaupunkitekniikan somekanavissa.

 Suurin osa kommenteista oli kriittisiä koira-aitauksen sijaintia kohtaan johtuen sen läheisyydestä Makasiinitien varren kiinteistöihin. Huolissaan oltiin myös pienten koirien aitauksen kohdalla olevasta lepakkoyhteydestä. Molemmilla osallistamiskerroilla asukkailla oli mahdollisuus jättää palautetta nimettömästi niin monta kertaa kuin halusivat.

 Nähtävillä olon jälkeen luonnos viimeisteltiin valmiiksi puistosuunnitelmaksi ja siinä huomioitiin saadut kehittämistoiveet. Tähän päädyttiin ensimmäisen kyselyn positiivisuuden vuoksi, korvaavan aitauksen sijoituspaikan vuoksi ja koska tarve uudelle koira-aitaukselle koettiin niin suureksi.

 Oikaisuvaatimukset ja niiden perustelut

 Oikaisuvaatimuksessa 16.11.2023 vaaditaan, että kyseinen päätös kumotaan. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan koira-aitauksen etäisyys lähimpään asuinrakennukseen tulisi olla sata metriä. Tämä etäisyys ei hänen mukaansa toteudu mitattaessa matkaa hänen kiinteistöstään pienten koirien aitaukseen. Hän perustaa vaatimuksensa Espoon koira-aitausohjelmaan 2018-2028. Oikaisuvaatimuksen tekijä tulisi olemaan koira-aitauksen lähin naapuri ja hän tulisi mielestään kärsimään koirien aiheuttamasta melu-, haju-, sekä visuaalisesta haitasta. Hän viittaa myös puistosuunnitelman yhteydessä tehdystä asukaskyselystä ota kantaa.fi-palvelussa, jossa valtaosa vastanneista oli hänen mukaansa puistosuunnitelmaa vastaan.

 Toisessa 19.11.2023 päivätyssä oikaisuvaatimuksessa vaaditaan koira-aitauksen sijoittamista muualle. Oikaisuvaatimuksen mukaan koira-aitaus aiheuttaa meluhaittoja. Lisäksi lähistöllä on kaksi muuta koira-aitausta muutaman kilometrin säteellä. Oikaisuvaatimuksen tekijä on huolissaan siitä, että koira-aitausta käytetään ympärivuorokautisesti ja että nuorisoporukat valtaavat sen. Mikäli koira-aitaus kuitenkin toteutetaan, se pitäisi ympäröidä korkeilla aidoilla.

  Perustelut oikaisuvaatimusten hylkäämiselle

 Espoon koira-aitausohjelmassa 2023-2033 aitauksen etäisyydestä asutukseen on esitetty näin: Koira-aitausten sijoittaminen pyritään suunnittelemaan siten, että etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin olisi sata metriä. Tiiviisti rakennetuilla alueilla, joissa puistoalueet ovat pienempiä ja joissa koira-aitausta ei sen vuoksi olisi mahdollista sijoittaa vähintään sadan metrin etäisyydelle, voidaan tästä poiketa. Tällaisilla alueilla etäisyytenä pyritään käyttämään 50 metriä. Kasvillisuudella, puilla ja korkeilla pensailla pyritään estämään suoraa näkyvyyttä asutuksen ja koira-aitauksen välillä.

 Melu-, näkö-, ja hajuhaittaa pyritään ehkäisemään sijoittamalla koira-aitaus mahdollisimman kauaksi asutuksesta. Nyt suora etäisyys koira-aitauksesta Makasiinitien varrella oleviin asuntorakennuksiin on vähimmillään noin 70 metriä ja Kallvikinkartanon nykyisiin asuinrakennuksiin noin sata metriä. Etäisyydet Kallvikinkartanon vielä rakentamattomiin AP- ja AO-alueisiin on noin 40-70 metriä. Niiden kohdalla on puistossa kuitenkin olevaa istutettua suojametsää. AP-tontilla on puiston rajan vieressä asemakaavamääräysalue istutettavista puista ja pensaista, joka kattaa koko tontin ja puiston rajaviivan.

 Lisäksi meluhaittaa pyritään ehkäisemään pitämällä isot ja pienet koirat omissa aitauksissaan. Erottamalla aitaukset raitilla toisistaan toivotaan vähentävän isojen ja pienten koirien kohtaamista toisistaan ja toisilleen haukkumista. Paikkoihin, joissa aitaukset tulevat lähelle raittia on suunniteltu näköesteeksi pensasistutuksia, jotta koirat eivät häiriintyisi raitilla kävelevistä ihmisistä ja muista koirista.

 Maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelua ja luvitusta ohjaavassa valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 on säädetty mm. ulkoalueiden melutason ohjearvoista. Asuinalueiden oleskelupihoilla ohjearvo päivällä on 55 dB ja tämän ylittyminen edellyttää esim. useamman tuhannen ajoneuvon liikennettä vuorokaudessa ja silloinkin melualue ulottuu melko lähelle ajoväylää.

 Makasiinitien puoleiselle puistoalueen sivulle ei alueen asemakaavamääräysten takia voi istuttaa suojametsää.

 Ratkaisuehdotus

 Oikaisuvaatimukset on hylättävä, koska oikaisuvaatimuksissa ei ole esitetty syitä, joiden perusteella päätös tulisi kumota, muuttaa tai palauttaa.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi