Kaupunkisuunnittelulautakunta
Protokoll 14.04.2021/Paragraf 66

5181/10.02.02/2020

Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.04.2021 § 66

§ 66

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Käsittely 

Esittelijä teki seuraavan muutoksen asian päätöskohtaan 2: "Muutetaan muotoon: "ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy 29.11.2017 päivätyn ja 6.4.2021 muutetun Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan, oikeusvaikutteisen kaavakartan piirustusnumero 7100 sekä kaavakartan liitekartat piirustusnumerot 7244, 7101,7102,7103,7104,7105 ja 7106. Kaavakartan liitekartalla 3 Luontoarvojen verkosto 2050 (piirustusnumero 7102) ja liitekartalla 6 Yhdyskuntatekninen huolto ja ympäristöterveys 2050 (piirustusnumero 7105) on oikeusvaikutteisia merkintöjä ja määräyksiä, muilta osin liitekartat ovat informatiivisia.""

Puheenjohtaja teki ehdotuksen asian käsittelytavasta, jonka mukaisesti lautakunta käsittelee ja päättää tehdyistä muutosehdotuksista yksitellen. Äänestykset suoritetaan siten, että esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja muutosehdotuksia kannattavat äänestävät EI, ellei käsittelykohdassa erikseen muuta sovita. Äänestyksistä muodostuu pöytäkirjan liitteeksi tuleva äänestysraportti. Lautakunta hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen asian käsittelytavasta yksimielisesti.

Saramäki puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Mynttiläntie 2, A3-alueen laajentaminen asemakaavan mukaiseksi". Myös Donner teki saman sisältöisen muutosehdotuksen "Mynttiläntie 2: laajennetaan A3-aluetta. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 18)". Muutoksista äänestettiin samassa äänestyksessä (nro 1). Äänestyksessä nro 1 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 1).

Nevanlinna Karimäen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Myntinmäki: Myntinmäen keskusmerkintä, asema ja niiden ympärillä olevat A2-alueet poistetaan ja muutetaan virkistysalueiksi (V). Alueen läpi kulkevaksi merkitty pääkatu ja baana poistetaan. A3-alueiden rajaus noudattelee nykyisin voimassa olevan yleiskaavan rajoja. (liite Vihreiden lausuntojen pohjalta tehdyt POKE-esitykset, Muutos 8)". Äänestyksessä nro 2 (Högaberget I) puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Saramäki puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Högaberget Myntinmäessä muutetaan V-alueeksi". Äänestyksessä nro 3 (Högaberget II) puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 2).

Donner teki seuravan muutosehdotuksen: "Karvasmäentien eteläpuolinen A2 alue muutetaan AT:ksi. (liite muutosehdotukset RKP4, Muutosehdotus 1)". Muutosehdotus raukesi kannattamattomana.

Saramäki puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Järvenperä, Pihlajarinne ja Pellaksenmäki, A2-alueita muutetaan A3-alueiksi". Äänestyksessä nro 4 puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä viittä 5 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 3)

Saramäki puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Matalajärven eteläpuoleisen alueen A3-merkintä muutetaan kyläalueeksi AT". Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Karttaliitteen kuva 4).

Saramäki teki seuraavan muutosehdotuksen:"Margretebergin alueen P-merkintä muutetaan A3-merkinnäksi". Muutosehdotus raukesi kannattamattomana.

Puheenjohtaja Karimäen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Bellinmäki, TP- ja A2-aluetta muutetaan A3-alueeksi". Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Karttaliitteen kuva 5).

Saramäki Kemppi-Virtasen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Asemakaavoitetut pientaloalueet Pitkäniitty, Miilukorpi, Karhusuo, Tollinmäki, Bemböle ja Fallåker A2-alueet muutetaan A3-alueiksi. Glimsin eteläpuoleinen mäki A2-alueesta AT-alueeksi". Äänestyksessä nro 5 puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 6).

Saramäki puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Mikkelän, Muuralan ja Hirvisuon alueella muutetaan A2-alueet A3-alueiksi". Äänestyksessä nro 6 puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 7).

Saramäki puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Espoon keskuksen ympäristön pientaloalueita muutetaan A3-alueiksi". Äänestyksessä nro 7 puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Louhelainen Karimäen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Muutos: Turvataan Saarniraivion ja Hösmärinpuiston nykyisten pientaloalueiden säilyminen pientaloalueina pienentämällä esitettyä rakentamistehokkuutta A1:stä A2:ksi liitekartan mukaisesti (liite Vihreiden esitys Espoon keskuksesta)". Äänestyksessä nro 8 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Nevanlinna Karimäen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Yleiskaavakarttaa muokataan seuraavien kohteiden osalta siten, että asumiselle osoitettu merkintä muutetaan V-merkinnäksi:

1. Keskuspuiston Furubackan metsä.
2. Finnoontien länsipuolen A2-varaus Keskuspuiston kupeessa.
3. Keskuspuiston Riimukallion koillisosan A3-varaus Söderskoginpeltojen koillispuolella.
4. Keskuspuiston Kuurinmetsän luoteisosan etelään ulottuva A3-varaus, Alakallion pohjoisosa.
5. Keskuspuiston Kuurinniitty-Kuurinkallion alueen A3-varaus.
6. (liite Vihreiden muistutusten pohjalta tehdyt esitykset, s. 10-12)". Äänestyksessä nro 9 puheenjohtaja totesi lautakunnan 9 äänellä 4 ääntää vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Puheenjohtaja Lintusen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Läntisen jokitien kaavoittamaton pientaloalue merkitään A3-alueeksi". Äänestyksessä nro 10 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Saramäki puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Parkskogen muutetaan A3-alueesta V-alueeksi." Äänestyksessä nro 11 puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 4 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 8).

Saramäki puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Niipperintie 46-60, A2-alue muutetaan A3-alueeksi." Äänestyksessä nro 12 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 9).

Saramäki puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Lambertintien alue muutetaan A2-alueesta A3-alueeksi." Äänestyksessä nro 13 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 10).

Saramäki puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Vanhankartanontien alue muutetaan AT-alueesta A3-alueeksi." Äänestyksessä nro 14 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 4 ääntä vastaan 2 äänestäessä tyhjää hylänneen muutosehdotuksen.

Saramäki puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Viiskorven keskustan A1 ja A2-alueita muutetaan A3-alueiksi." Äänestyksessä nro 15 puheenjohtaja totesi lautakunnan 9 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Saramäki teki seuraavan muutosehdotuksen: "Ilomäen metsäalueen rakentamattomat A3-alueet muutetaan V-alueiksi". Muutosehdotus raukesi kannattamattomana.

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Ilomäen metsäalue muutetaan A3-alueesta V-alueeksi. (liite Vihreiden lausuntojen pohjalta tehdyt POKE-esitykset, Muutos 3)". Äänestyksessä nro 16 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Saramäki teki seuraavan muutosehdotuksen: "Kolmirannantien ja Vuohilammentien A3-alueet muutetaan AT-alueiksi". Muutosehdotus raukesi kannattamattomana.

Saramäki teki seuraavan muutosehdotuksen: "Hista, A1 ja A2-alueet muutetaan V-alueiksi". Muutosehdotus raukesi kannattamattomana.

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Liitetään Histan ympäristön rakentumattomat A3- ja A2 alueet asemanseudun ajoitusmääräykseen sekä hillitään kaupunkirakenteen hajautumista ja vahvistetaan viheryhteyksiä muuttamalla A3-alueita V-alueiksi oheisen kartan mukaisesti (liite Vihreiden lausuntojen pohjalta tehdyt POKE-esitykset, Muutos 3)". Äänestyksessä nro 17 puheenjohtaja totesi lautakunnan 9 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Donner puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Loojärvi, laajennetaan AT-aluetta. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 2)". Äänestyksessä nro 18 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 11).

Donner puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Myllyjärventie 20, laajennetaan AT-aluetta. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 3)". Äänestyksessä nro 19 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 12).

Donner puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Myrskymäentie 14, laajennetaan A3-aluetta. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 4)". Äänestyksessä nro 20 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 13).

Donner puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Aurinkoniityntie 18b, laajennetaan A3-aluetta. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 5)". Äänestyksessä nro 21 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 14).

Donner puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Grindbacka, Viheryhteyden reittiä muutetaan niin ettei se kulje Grindbackatilan rakennetun pihapiirin yli. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 6)". Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Karttaliitteen kuva 15).

Donner puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Hankalahdentie, viheryhteysreitti poistetaan. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 7)". Äänestyksessä nro 22 puheenjohtaja totesi lautakunnan 5 äänellä 5 ääntä vastaan 3 äänestäessä tyhjää hyväksyneen muutosehdotuksen puheenjohtajan äänen ratkaisulla. (Karttaliitteen kuva 16).

Donner puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Siikajärventie 16 ja 24, laajennetaan A3-aluetta. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 8)". Äänestyksessä nro 23 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 17).

Donner puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Metsämaantie 41, laajennetaan A3-aluetta. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 9)". Lisäksi puheenjohtaja Kemppi-Virtasen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Odilammentie 52, laajennetaan A3-aluetta". Ehdotukset äänestettiin samassa äänestyksessä (nro 24). Äänestyksessä nro 24 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 18).

Donner puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Anderböle (Santaharjuntie), laajennetaan A3-aluetta. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 10)". Äänestyksessä nro 25 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 19).

Donner puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Kolmiranta, laajennetaan A3-aluetta. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 11)". Äänestyksessä nro 26 puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 20).

Donner puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Nuuksiontie 48, laajennetaan AT-aluetta. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 12)". Äänestyksessä nro 27 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 21).

Donner puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Uudenpellontie, laajennetaan A3-aluetta. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 13)". Äänestyksessä nro 28 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 22).

Donner puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Kalajärventie, laajennetaan A3-aluetta. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 14)". Äänestyksessä nro 29 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 23).

Donner puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Rödskogsvägen 38, laajennetaan AT-aluetta. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 15)". Äänestyksessä nro 30 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 24).

Donner Nevanlinnan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Siikajärvi, Virkistysalue V vaihdetaan suojelumerkintään S. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 16)". Äänestyksessä nro 31 puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 25).

Donner puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Koivumäentie, laajennetaan A3-aluetta. (liite muutosehdotukset RKP4, muutosehdotus 17)". Äänestyksessä nro 32 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 26).

Kivekäs puheenjohtajan kannattaman teki seuraavan muutosehdotuksen: "Naruportti 7-9, V-aluetta muutetaan kyläalueeksi AT". Lisäksi puheenjohtaja Kivekkään kannattamana teki muutosehdotuksen: "Siikajärventie 84-88, V-aluetta muutetaan kyläalueeksi AT". Ehdotukset äänestettiin samassa äänestyksessä (nro 33). Äänestyksessä nro 33 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 27).

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Matalajärven Natura-alueen turvaaminen: Kevennetään rakentamista Matalajärven valuma-alueella järven pohjoispuolelle muuttamalla pohjoispuolella oleva asuntovaltainen alue (A3) kyläalueeksi (AT kaupunkisuunnittelulautakunnassa esitetyn pohjaesityksen mukaisesti. (liite Vihreiden muistutusten pohjalta tehdyt esitykset, s.1.3 Matalajärven Natura-alueen turvaaminen, kohta 6.1)". Äänestyksessä nro 34 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 5 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hylänneen muutosehdotuksen.

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Matalajärven Natura-alueen turvaaminen: Kevennetään rakentamista Matalajärven valuma-alueella järven itäpuolelle muuttamalla itäpuoleinen elinkeinoelämän alue (TP) avoimen maisematilan elinkeinoalueeksi (AME) kaupunkisuunnittelulautakunnassa esitetyn pohjaesityksen mukaisesti. (liite Vihreiden muistutusten pohjalta tehdyt esitykset, s.1-3 Matalajärven Natura-alueen turvaaminen kohta 6.2)". Äänestyksessä nro 35 puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 3 ääntä vastaan 2 äänestäessä tyhjää hylänneen muutosehdotuksen.

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Suojelualueet: Yleiskaavakarttaan lisätään seuraavat suojelualueet S-merkinnällä (viite Uusimaa-kaava 2050 -Luontoselvityskohteiden maakunnallinen arvo) siten tarkennettuna, että ESA-radan ratakäytävää sekä Kulmakorven-Ämmässuon suojaviheraluetta ei merkitä S-merkinnällä:

-          Järvikylän runsaslahopuustoinen metsä (2,1 ha)

-          Mustapuron jokilaakso (3,0 ha)

-          Karhusuonpuron lehtopurolaakso (1,4 ha)

-          Gumbölen Myllykoski (1,8 ha)

-          Gumbölenniityn lehto (0,9 ha)

-          Blominmäen lehto (1,5 ha)

-          Nupurinjärvi (56,2 ha)

-          Kuusikodin metsä (18,6 ha)

-          Rysshyggeet (16,9 ha), (liite Vihreiden muistutusten pohjalta tehdyt

esitykset, s. 3-4)". Äänestyksessä nro 36 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Suojelualueet: Yleiskaavakarttaan lisätään seuraavat suojelualueet S-merkinnällä (viite Uusimaa-kaava 2050 -Luontoselvityskohteiden maakunnallinen arvo):

-          Kakarlammen suojelualueen laajennus. (liite Vihreiden muistutusten pohjalta tehdyt esitykset, s. 3, 5)". Äänestyksessä nro 37 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 4 ääntä vastaan 2 äänestäessä tyhjää hylänneen muutosehdotuksen.

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Muutetaan Nupurintien varren rakentamattomia A3-alueita V-alueiksi oheisen kartan mukaisesti. (liite Vihreiden lausuntojen pohjalta tehdyt POKE-esitykset, Muutos 1.)". Äänestyksessä nro 38 puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Muutetaan virkistysalueiksi (V) rakentumattomat, kaukana joukkoliikennekäytävästä sijaitsevat ja suojelu- tai Natura-alueiden läheisyydessä olevat Vihdintien pohjoispuolelle jäävät A3-alueet Lahnuksentien ympäristössä sekä vähennetään rakentamistehokkuutta Lahnuksentien varressa A3:st AT-kyläalueeksi. (liite Vihreiden lausuntojen pohjalta tehdyt POKE-esitykset, Muutos 2.)". Äänestyksessä nro 39 puheenjohtaja totesi lautakunnan 10 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Perusmäki: rakentamattomia A3-alueita muutetaan virkistysalueiksi (V). (liite Vihreiden lausuntojen pohjalta tehdyt POKE-esitykset, Muutos 2.)". Äänestyksessä nro 40 puheenjohtaja totesi lautakunnan 10 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Muutetaan kaavakartan kyläalueita siten, että kylien kehittäminen kohdistuu nykyisellään kylän tunnuspiirteet täyttäviin alueisiin ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti. AT-aluetta pienennetään Hankalahdentien varresta Vihreiden kaupunginhallituksessa 18.5.2020 tekemän esityksen mukaisesti. (liite Vihreiden lausuntojen pohjalta tehdyt POKE-esitykset, Muutos 6 kohta 5.1.7.)". Äänestyksessä nro 41 puheenjohtaja totesi lautakunnan 10 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Vahvistetaan Oittaan virkistys- ja luontoarvoja muuttamalla Oittaan virkistysalueen länsireunan vielä rakentamattomia A3- ja A2-alueita virkistysalueiksi (V). (liite Vihreiden lausuntojen pohjalta tehdyt POKE-esitykset, Muutos 4)". Äänestyksessä nro 42 puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Saramäki puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Oittaa: muutetaan länsireunan A3- ja A2-alueita virkistysalueiksi (V)". Äänestyksessä nro 43 puheenjohtaja totesi lautakunnan 9 äänellä 4 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 28).

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Muutetaan kaavakartan kyläalueita siten, että kylien kehittäminen kohdistuu nykyisellään kylän tunnuspiirteet täyttäviin alueisiin ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti. AT-alueita pienennetään Nemlahdesta, Pakankylästä, Ketunkorvesta, Loojärveltä ja Forsbackasta Vihreiden kaupunginhallituksessa 18.5.2020 tekemän esityksen mukaisesti. (liite Vihreiden lausuntojen pohjalta tehdyt POKE-esitykset, Muutos 6)". Äänestyksessä nro 44 puheenjohtaja totesi lautakunnan 10 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Muutetaan kaavaluonnoksessa V-merkinnällä olleet virkistysalueet ja ehdotuksessa maa- ja metsätalousalueiksi (M) muutetut alueet takaisin virkistysalueiksi. 5.2.1. Brobacka, 5.2.2 Nuuksion Pitkäjärven länsipuoli, 5.2.3 Forsbacka, 5.2.4. Pakankylä-Röylä, 5.2.5 Lakistontie, 5.2.6 Metsämaa. (liite Vihreiden lausuntojen pohjalta tehdyt POKE-esitykset, Muutos 7)". Äänestykset ehdotuksesta suoritettiin alueittain seuraavasti:

Äänestyksessä nro 45, muutosehdotuksen osa 5.2.2 Nuuksion Pitkäjärven länsipuoli, puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Äänestyksessä nro 46, muutosehdotuksen osa 5.2.1 Brobacka, puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Äänestyksessä nro 47, muutosehdotuksen osa 5.2.6 Metsämaa, puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Äänestyksessä nro 48, muutosehdotuksen osa 5.2.5 Lakistontie, puheenjohtaja totesi lautakunnan 9 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Äänestyksessä nro 49, muutosehdotuksen osa 5.2.3 Forsbacka, puheenjohtaja totesi lautakunnan 9 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Äänestyksessä nro 50, muutosehdotuksen osa 5.2.4 Pakankylä-Röylä, puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "V-alueet: Asuinalueiden (A2, A3 ja AT) laajuutta rajataan esitetystä ja muutetaan virkistysalueiksi (V) alla lueteltujen kohteiden laidoilla sekä turvataan Oittaan jokiuoman alkupään luontoarvot yhdistämällä kaksi suojelualuetta muuttamalla jokiuoman kohdalla virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajan palveluiden aluetta (P) alueen luontoarvot paremmin turvaavaksi virkistysalueeksi (V): 5.1.3. Bodomin länsipuoli, 5.1.6. Brobacka (myös A3-alueen muutos Pitkäjärven rannalla), 5.1.8. Ketunkorpi (myös A3:n osalta) ja 5.1.9. Oittaan jokiuoman alkupää. (liite Vihreiden muistutusten pohjalta tehdyt esitykset, s. 5-9)". Äänestykset ehdotuksesta suoritettiin alueittain seuraavasti:

Äänestyksessä nro 51, muutosehdotuksen osa 5.1.3. Bodomin länsipuoli, puheenjohtaja totesi lautakunnan 10 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Äänestyksessä nro 52, muutosehdotuksen osa 5.1.6. Brobacka, puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 4 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hylänneen muutosehdotuksen.

Äänestyksessä nro 53, muutosehdotuksen osa 5.1.8. Ketunkorpi, puheenjohtaja totesi lautakunnan 10 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Äänestyksessä nro 54, muutosehdotuksen osa 5.1.9. Oittaa, puheenjohtaja totesi lautakunnan 9 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Puheenjohtaja teki seuraavan muutosehdotuksen: "Myllärintie 4: TP/A-alue muutetaan A3-alueeksi". Muutosehdotus raukesi kannattamattomana.

Puheenjohtaja Saramäen kannattama teki seuraavan muutosehdotuksen: "Takkulantie 1: luomutilan pellot ja metsät (V) muutetaan M-alueiksi". Äänestyksessä nro 55 puheenjohtaja totesi lautakunnan 10 äänellä 2 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 29).

Puheenjohtaja Saramäen kannattama teki seuraavan muutosehdotuksen: "Sivulaakso 7: AT-aluetta laajennetaan SL-alueen reunaan". Äänestyksessä nro 56 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 6 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 30).

Puheenjohtajan Saramäen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Halujärventie 36: Ekologisen yhteyden siirto ja M-alueen (tilan pellot) muutos AME-alueeksi". Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Karttaliitteen kuva 31).

Puheenjohtajan Saramäen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Kulmakorpi: E-alueen muutos EV-alueeksi (poistetaan louhinta-alueen laajennus)". Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Karttaliitteen kuva 32).

Puheenjohtajan Saramäen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Kulmakorpi: EV-alueen muutos M-alueeksi (erityisalueen suojaviheralue tulee sijoittaa erityisalueen sisäpuolelle)". Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Karttaliitteen kuva 33).

Puheenjohtaja Donnerin kannattama teki seuraavan muutosehdotuksen: "Arkiniityntie 4: TP-alue muutetaan TP/A-alueeksi". Äänestyksessä nro 57 puheenjohtaja totesi lautakunnan 11 äänellä 2 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 34).

Puheenjohtaja Donnerin kannattama teki seuraavan muutosehdotuksen: "Uudentorpantie 9: Pirttimäessä toimivan maatilan pellot (V) muutetaan M-alueeksi". Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Karttaliitteen kuva 35).

Puheenjohtaja Donnerin kannattama teki seuraavan muutosehdotuksen: "Sigurdsbergintie, pohjoispää: irrallinen V-alue muutetaan M-alueeksi". Äänestyksessä nro 58 puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 36).

Nevanlinna Karimäen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Virtavedet: Palautetaan virtavedet kaavakarttaan. (liite Vihreiden lausuntojen pohjalta tehdyt POKE-esitykset, Muutos 10)". Äänestyksessä nro 59 puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Saramäki puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Korsbacka: itäisen kokoojakadun poistaminen". Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Karttaliitteen kuva 37).

Puheenjohtaja Kivekkään kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Korsbacka: nykyisen kokoojakadun poistaminen". Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Karttaliitteen kuva 37).

Puheenjohtaja Karimäen kannattama teki seuraavan muutosehdotuksen: "Joukkoliikenteen yhteysmerkintä poistetaan Viiskorven ja Pitkäjärven väliltä". Äänestyksessä nro 60 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 3 ääntä vastaan 3 äänestäessä tyhjää hyväksyneen muutosehdotuksen. (Karttaliitteen kuva 38).

Puheenjohtaja Donnerin kannattama teki seuraavan muutosehdotuksen: "A3, pääasiallinen tonttitehokkuus: muutetaan "pääasiassa alle 0,4" muotoon "pääosin 0,2.0,25". Äänestyksessä nro 61 puheenjohtaja totesi lautakunnan 8 äänellä 5 ääntä vastaan hyväksyneen muutosehdotuksen.

Puheenjohtaja Donnerin kannattama teki seuraavan muutosehdotuksen: "Lisätään puuttuva lentomelualueen merkinnän kaavamääräys: Alueelle ei saa sijoittaa uusia asuinalueita eikä melulle herkkiä toimintoja. Nykyisten asuinalueiden täydennysrakentaminen on sallittu. Asuinrakennuksen ääneneristävyyden ?L lento- ja tieliikennemelua vastaan tulee olla vähintään 35 dB. (sama määritelmä kuin Vantaan puolella yleiskaavassa.)". Muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Puheenjohtaja Kemppi-Virtasen kannattama teki seuraavan muutosehdotuksen: " ma-määräyksestä poistetaan velvollisuus neuvotella museoviraston kanssa". Äänestyksessä nro 62 puheenjohtaja totesi lautakunnan 9 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "AME- ja M-alueet: Maa- ja metsätalousalueen (M) ja avoimen maisematilan elinkeinoalueen (AME) kaavamääräyksistä poistetaan teksti: "Alueella sallitaan haja-asutusluontoinen rakentaminen"." (liite Vihreiden muistutusten pohjalta tehdyt esitykset, s. 1)". Äänestyksessä nro 63 puheenjohtaja totesi lautakunnan 10 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Poistetaan ampumaurheilun salliva merkintä Kulmakorven alueella YLAn lausunnon mukaisesti. (liite Vihreiden lausuntojen pohjalta tehdyt POKE-esitykset, Muutos 12)". Äänestyksessä nro 64 puheenjohtaja totesi lautakunnan 9 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Nevanlinna Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Keskuspuisto: Kaavakarttaan lisätään uusi merkintä: Espoon Keskuspuistoon kuuluva alue. Merkinnällä osoitetaan sellaiset metsäiset alueet tai muut luontoalueet, jotka liittyvät suoraan Keskuspuistoon ja joilla ei ole rakentamisen mahdollistavaa asemakaavaa. (liite Vihreiden muistutusten pohjalta tehdyt esitykset, s. 9)". Äänestyksessä nro 65 puheenjohtaja totesi lautakunnan 9 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen muutosehdotuksen.

Puheenjohtaja Kemppi-Virtasen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen päätösehdotuksen kohtaan 2: "ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy 29.11.2017 päivätyn ja 6.4.2021 muutetun Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan kaavakartan piirustusnumero 7100 sekä kaavakartan 6.4.2021 päivätyt liitekartat piirustusnumerot 7102 ja 7105 niiden oikeusvaikutteisilta osin kokouksessa tehdyin muutoksin."

Äänestyksessä nro 66 puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 3 vastaan 3 äänestäessä tyhjää hylänneen puheenjohtajan muutosehdotuksen.

Puheenjohtaja Eerolan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen uudeksi päätöskohdaksi: "toteaa, että lautakunnalle ei ole esitelty muistutuksia ja niihin annettavia vastauksia yksityiskohtaisesti. Siten on mahdollista, että muistutusten suuren määrän vuoksi jokin yksittäinen muistutus on jäänyt vaille ansaitsemaansa huomiota. Näin ollen lautakunta ei pysty käsittelemään ehdotusta vastineiksi lausuntoihin ja muistutuksiin, vaan kirjaa tiedokseen esittelijän niistä tekemän yhteenvedon;"

Äänestyksessä nro 67 puheenjohtaja totesi lautakunnan 9 äänellä 4 ääntä vastaan 3 äänestäessä tyhjää hylänneen tehdyn muutosehdotuksen.

Puheenjohtaja teki seuraavan muutosehdotuksen uudeksi päätöskohdaksi: "toteaa, että osayleiskaava on valmisteltu tulevan maakuntakaavan mukaan ja osa sen sisällöstä saattaa tämän tai kaavaehdotukseen tehtyjen muutosten vuoksi edellyttää kaavan panemista uudelleen nähtäville, alueiden rajaamista siitä pois tai osallisten kuulemista;". Muutosehdotus raukesi kannattamattomana.

Puheenjohtaja teki seuraavan muutosehdotuksen uudeksi päätöskohdaksi:

"toteaa, että lautakunta ei ole pystynyt lisäämään kaavaan riittävästi teollisuus- ja varastoalueita, joten näiden suhteen olisi perusteltua aloittaa jatkotyö välittömästi;". Muutosehdotus raukesi kannattamattomana.

Puheenjohtaja teki seuraavan muutosehdotuksen uudeksi päätöskohdaksi: "toteaa, että kaupungin maaomaisuuden kehittämiseen ei ole kohdennettu erityistä huomiota kaavoitusprosessissa, joten vastaisuudessa olisi tarkoituksenmukaista kytkeä se tiiviimmin yleiskaavoituksen prosessiin;". Muutosehdotus raukesi kannattamattomana.

Puheenjohtaja Kemppi-Virtasen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen uudeksi päätöskohdaksi: "toteaa, että käsittelyn yhteydessä on sivuttu Mankin-Luoman alueen maankäyttöä. Aluetta koskevan yleiskaavan tarkistaminen yhteistyössä Kirkkonummen kanssa olisi tarpeellista myös erilaisten siihen kohdistuvien paineiden vuoksi;"

Äänestyksessä nro 68 kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi puheenjohtajan äänestysehdotuksen, että ne, jotka vastustavat ehdotusta äänestävät JAA ja ehdotuksen puolella olevat äänestävät EI. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi lautakunnan 7 äänellä 3 ääntä vastaan 3 äänestäessä tyhjää hylänneen puheenjohtajan muutosehdotuksen.

Lintunen teki seuraavan muutosehdotuksen:"A2 pääasiallinen tonttitehokkuus: 0,25-0,6". Muutosehdotus raukesi kannattamattomana

Eerola Saramäen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: "Lisätään kaavamääräyksiin A2 alueelle: "Jo rakentuneen alueen luonne ei muutu täydennysrakentamisessa merkittävästi." ja A3 alueelle: "Alueella turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristöön soveltuva kehittäminen"".

Äänestyksessä nro 69 puheenjohtaja totesi lautakunnan 9 äänellä 3 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Eerolan muutosehdotuksen.

Karimäki Louhelaisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen:

"V-alueiden lisääminen: "Otetaan käyttöön luo-merkintä monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeillä osilla ja kirjataan kaavamääräykseen avohakkuiden kielto. (liite Vihreiden muistutusten pohjalta tehdyt esitykset, sivu 9)". Puheenjohtaja totesi, että lautakunta ei voi ottaa käsittelyyn ehdotusta, jossa merkintöjä lisätään päätöksen jälkeen. Muutosehdotus merkitään pöytäkirjaan.

Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Päätös

Selostus 

Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on edennyt hyväksymisvaiheeseen. Kaupunginhallitus asetti yleiskaavaehdotuksen nähtäville 18.5.2020 ja se oli nähtävillä 7.9.-20.10.2020. Yleiskaavaehdotuksesta saatiin 27 lausuntoa ja 750 muistutusta, joihin on laadittu vastineet ja ne on koostettu raporteiksi. Lausunnot ja muistutukset on otettu huomioon kaavaehdotuksen valmistelussa, kuten on kuvattu kappaleen "Keskeiset kaavaehdotukseen tehdyt tarkistukset" lopussa. Molemmat raportit ovat kaavan oheismateriaalina.

Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan tarkoitus ja tarve

Espoon väestönkehitys on ollut jo pitkään voimakkaasti kasvavaa. Yleiskaavan mitoituksen lähtökohtana ovat Espoon kaupungin omat väestönkehitysarviot sekä seudullisessa suunnittelussa käytetyt arviot. Espoossa varaudutaan vähintään 400 000 asukkaan väestömäärään vuonna 2050. Tällä yleiskaavalla mahdollistetaan noin 60 000 uuden asukkaan ja noin 11 000 työpaikan sijoittuminen alueelle. Mitoituksessa on varauduttu asumisväljyyden kasvuun sekä yleiskaavoituksen edellyttämään yleispiirteisyyteen, jota tarkennetaan jatkosuunnittelussa. Koska rakentamispotentiaali ei toteudu kaikilla alueilla, tulee yleiskaavoissa varautua erilaisiin kehittämissuuntiin.

Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla:

Yleiskaava

Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on strateginen eli se määrittelee kaava-alueen tulevaisuuden kehityslinjat ja keskeiset painopistealueet. Yleiskaavan esitystapa on yleispiirteinen ja se esittää alueiden pääkäyttötarkoitukset yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun maankäytön suunnittelun pohjaksi.

Kaava-aineistossa on oikeusvaikutteinen kaavakartta ja kaavamääräykset sekä seitsemän kaavakartan liitekarttaa, joista oikeusvaikutteisia merkintöjä ja määräyksiä on liitekartalla 3 (Luontoarvojen verkosto 2050) ja liitekartalla 6 (Yhdyskuntatekninen huolto ja ympäristöterveys 2050).

Kaupunkirakenne

Kaavaratkaisu perustuu visiovaiheessa todettuihin maankäytön kehittämisen painopistealueisiin ja kaupunginhallituksen (30.11.2015) asettamaan väestötavoitteeseen.

Kaavaratkaisun painopistealueet sijaitsevat Espoon keskuksen lisäksi Kalajärvelle suuntautuvan joukkoliikennekäytävän ja Länsiradan tulevan junayhteyden varrella. Kaava mahdollistaa nykyisten keskusten, Espoon keskuksen ja Kalajärven, kehittämisen lisäksi pitkällä aikavälillä myös kolmen uuden keskuksen, Viiskorven, sekä asemanseutujen Histan ja Myntinmäen, toteuttamisen.

Tulevasta väestön kasvusta huomattava osa sijoittuu keskuksiin ja niiden välittömään ympäristöön. Länsiradan kehityskäytävällä varaudutaan noin 30 000 uuden asukkaan lisäykseen ja itäisellä joukkoliikennevyöhykkeellä noin 20 000 uuteen asukkaaseen. Espoon keskuksen kehittäminen merkitsee noin 10 000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä.

Kaava mahdollistaa 11 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä. Työpaikat sijoittuvat kaavaehdotuksessa pääosin elinkeinoelämän alueille pääliikenneväylien varsille sekä keskustatoimintojen alueille. Uusia elinkeinoelämälle osoitettuja alueita on mm. Histan suunnalla Turunväylän varressa. Työpaikkoja voi sijoittua lisäksi asuinalueille.

Keskukset

Espoon keskus on kaava-alueen ainoa kaupunkikeskus. Tavoitteena on nivoa Espoon keskus ja Lommila kaupunkirakenteelliseksi kokonaisuudeksi ja liittää nykyiset asuinalueet tiiviimmin osaksi asemanseutua. Tuleva kaupunkirata vahvistaa Espoon keskuksen asemaa ja vauhdittaa sen kehittymistä. Alueelta on kaavassa merkitty joukkoliikenteen runkoyhteydet myös Jorviin sekä Tapiolan ja Matinkylän suuntiin.

Kalajärveltä Leppävaaraan suuntautuvalle joukkoliikennevyöhykkeelle sijoittuu uusi Viiskorven keskus ja täydentyvä Kalajärven nykyinen keskus. Vyöhyke tiivistyy ja rakentuu vaiheittain siten, että maankäytön muutos mahdollistaa myöhemmässä vaiheessa myös bussiyhteyden korvaavan pikaraitiotieyhteyden rakentamisen.

Hista ja Myntinmäki

Uuden Länsiradan varteen sijoittuu kaksi paikallisliikenteen asemaa intensiiviseen joukkoliikenteeseen tukeutuvine asemanseutuineen, Hista ja Myntinmäki. Näiden keskusten toteuttaminen on pitkän aikavälin tavoite, koska molempien aikataulu on yleiskaavassa sidottu päätökseen Länsiradan toteuttamisesta.

Histan ja Myntinmäen maankäyttö on voimassa olevassa maakuntakaavassa (tavoitevuosi 2035) esitetty eri tavoin kuin vielä vahvistamattomassa Uusimaa 2050-kaavassa (tavoitevuosi 2050), mutta molemmissa maakuntakaavoissa on sama tavoite hyödyntää uuden ratakäytävän tuoma maankäytön ja kestävän liikkumisen potentiaali. POKE on valmisteltu ennakoiden Uusimaa 2050 -kaavaa, mutta yleiskaavaehdotuksen ratkaisun voidaan katsoa olevan myös voimassa olevan maakuntakaavan tahtotilan mukainen, kun on kyse yleispiirteisen kaavan paikallisesta tulkinnasta. Vielä vahvistamaton Uusimaa2050-kaava on otettu selvitysaineistona huomioon ja yleiskaavassa on varauduttu sen voimaantuloon. Myntinmäen maankäyttöratkaisun hyväksyminen edellyttää Uusimaa 2050-kaavan voimaantuloa.

Asuminen

Asumiseen on osoitettu noin 26 % koko kaava-alueen pinta-alasta. Kaava mahdollistaa moni-ilmeisen kerrostalo- ja pientalorakentamisen. Nykyiset pientalo- ja kyläalueet liittyvät luontevasti osaksi verkostomaista kaupunkirakennetta. Uudet ja täydentyvät alueet voidaan toteuttaa joustavasti ja vaiheittain tukeutuen nykyiseen rakenteeseen.

Kaavassa on esitetty kolme erityyppistä asuntovaltaisen alueen merkintää ja kyläalueet on merkitty omalla merkinnällä. Yleiskaavassa ei osoiteta uusia lomarakentamisalueita.

Asumisen alueista tehokkaimmat kaupunkimaisen asumisen alueet (A1) on osoitettu kaava-alueen viiteen keskukseen (Espoon keskus, Hista, Myntinmäki, Viiskorpi ja Kalajärvi). Alueiden kehittäminen tukeutuu tehokkaaseen joukkoliikenteeseen. Lisäksi keskustatoimintojen alueelle, Espoon keskukseen, sijoittuu kaupunkimaista asumista.

Asumisen alueita (A2) on pääasiassa keskusta-alueiden sekä kehittyvien joukkoliikenneyhteyksien ympäristössä. Merkinnällä on osoitettu uusien alueiden lisäksi kehitettäviä olemassa olevia asumisen alueita. Alueilla mahdollistetaan monipuoliset asuntorakentamisen typologiat.

Pääasiassa pientalovaltaisia asuntoalueita (A3) on pinta-alaltaan eniten kaikista asumisen alueista. Alueita on osoitettu olemassa oleville pientaloalueille ja joillekin voimassa olevan yleiskaavan kyläalueille, jotka sijaitsevat taajama-alueen reunavyöhykkeellä.

Hajarakentamisen kasvupaineet ohjataan kehitettäville kyläalueille ja taajamiin keskustojen reuna-alueille.

Palvelut

Julkiset palvelut sisältyvät muihin maankäyttöaluevarauksiin. Strateginen yleiskaava mahdollistaa julkisten palveluiden suunnittelun vastaamaan muuttuviin palvelutarpeisiin ja palveluiden tuottamistapoihin, mikä edellyttää tarkemman tason palveluverkkosuunnittelua. Tällä varmistetaan julkisten palveluiden kokonaistaloudelliset ratkaisut ja hyvä saavutettavuus.

Keskustatoimintojen alue ja keskukset muodostavat kaava-alueen kaupallisten palveluiden keskukset. Kaupalliset palvelut keskittyvät erityisesti Espoon keskukseen, mutta väestömäärän kasvu mahdollistaa Histan, Myntinmäen ja Viiskorven kaupallisten palveluiden toteutumisen sekä Kalajärven kehittämisen.

Liikenne

Liikenneverkkoa täydennetään uusien alueiden kytkemiseksi olemassa olevaan liikenneverkkoon. Tehokkaampia maankäytön alueita palvellaan tavoitetilanteessa junilla, pikaraitioteillä ja runkobusseilla. Pyöräilyverkkoa kehitetään baanoilla. Liikenteen liitekartalla on esitetty tärkeimmät henkilöautojen ja polkupyörien liityntäpysäköintialueet. Juna-asemille ja joukkoliikenteen pysäkeille turvataan jatkosuunnittelussa hyvät ja esteettömät kävely- ja pyöräily-yhteydet.

Luonto ja virkistys

Kaavalla turvataan maaseutuelinkeinojen jatkuvuus ja kehittymisen edellytykset. Kaavaratkaisu turvaa myös arvokkaat kulttuuriympäristöt ja historiallisesti arvokkaat avoimet maisematilat. Espoonjokilaakson aluetta kehitetään koko kaupunkiseutua palvelevana virkistysaluekokonaisuutena.

Kaavakartan virkistysalueet sisältävät erityyppisiä aluekokonaisuuksia puistomaisista lähiviheralueista luonnonarvoiltaan monipuolisiin lähimetsiin sekä virkistyskäytön rinnalla metsätalouskäytössä säilyviin metsiin.

Virkistysverkostoa täydentää asuinalueille toteutettavat lähiviheralueet ja viheryhteydet. Myös vesistöt, maa- ja metsätalousalueiden metsät, avoimet viljelymaisemat ja arvokkaat kulttuuriympäristöt täydentävät osaltaan alueen virkistysverkostoa.

Kaava-alueen ekologinen verkosto on osoitettu kaavakartalla maakunnallisen ekologisen yhteyden merkintänä, Natura 2000 -alueina, luonnonsuojelualueina, virkistysalueina ja maa- ja metsätalousalueina sekä järvet, lammet ja suurimmat joet vesialueina. Myös avoimen maisematilan elinkeinoalueet toimivat osana ekologista verkostoa.

Suunnittelu

Yleiskaavoitusta ohjaavat sekä valtakunnalliset että seudulliset tavoitteet kuten valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja lainvoimaiset maakuntakaavat sekä tehdyt sopimukset ja päätökset.

Alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, osittain myös Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa II ja Espoon eteläosien yleiskaava. Alueella voimassa olevien yleiskaavojen uudistaminen on tarpeen, koska niiden asukasmitoitus ei vastaa pitkän aikavälin väestökehitysarviota eikä mahdollista esimerkiksi Länsirataa eikä sen uusien asemanseutujen rakentamista. Sen sijaan Länsirata paikallisliikenteen asemanseutuineen on sekä voimassa olevassa maakuntakaavassa että vielä vahvistamattomassa Uusimaa2050-kaavassa.

Espoon kaupunkisuunnittelukeskus aloitti yleiskaavan valmistelun laatimalla vision Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan alueelle vuonna 2015. Visio on toiminut yleiskaavatyön pohjana ja lähtötietomateriaalina. Kaupunginhallitus päätti yleiskaavan tavoitteista 30.11.2015.

Tavoitteiden pohjalta muodostettiin kolme rakennemallivaihtoehtoa ja arvioitiin vaihtoehtojen vaikutuksia. Valitun "keskustojen verkosto" -mallin pohjalta kaava-alueelle muodostettiin maankäyttömalli, jossa esitettiin maankäytön kehittämispotentiaali nykyisen kaupunkirakenteen eri kasvusuunnilla.

Selvitykset ja vaikutusten arviointi

Syksyllä 2020 valmistui kaksi uutta selvitystä; Tarkistettu arvio yleiskaavaehdotuksen vaikutuksista Natura 2000 -alueisiin sekä Ilmastovaikutusten arviointi. Lisäksi kaavaselostuksen vaikutusten arviointia on täydennetty ilmastovaikutuksiin liittyen.

Kaavaan liittyvät selvitykset löytyvät kaavan internetsivuilta

www.espoo.fi/yleiskaavapoke.

Alueen kuvaus

Suunnittelualue on noin 169 km² ja käsittää yli kolmanneksen Espoon pinta-alasta. Alue rajautuu Vantaan ja Kauniaisten kaupunkeihin sekä Nurmijärven, Vihdin ja Kirkkonummen kuntiin. Alue on pääosin yksityisessä maanomistuksessa.

Yleiskaava-alueella asuu noin 50 500 asukasta (tammikuu 2019) ja siellä on noin 17 000 työpaikkaa (2016). Espoon keskuksen lisäksi asutus on nykyisin keskittynyt Kalajärven paikalliskeskukseen Vihdintien varrella sekä pientalovaltaisille alueille kuten Gumböle, Järvenperä, Niipperi ja Perusmäki. Kyläalueet sijoittuvat järvien tuntumaan kauempana kaupunki- tai paikalliskeskuksesta. Espoon keskuksen työpaikkakeskittymää täydentävät työpaikka-alueet Kehä III:n varrella, Juvanmalmilla ja Koskelossa.

Alue koostuu lisäksi monimuotoisista pienistä kyläkokonaisuuksista, kulttuurimaisemista, laajoista yhtenäisistä peltoalueista, luonnontilaisista metsistä sekä järvialueista. Alueesta noin 20 % on asemakaavoitettu.

Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Vireilletulosta on kuulutettu kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 21.5.2014. Yleiskaava on kaupunginhallituksen päättämässä Espoon kaavoitusohjelmassa 2014-2017.

Yleiskaavasta on laadittu 20.5.2014 päivätty ja 14.10.2015 sekä 29.11.2017 tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Osallistuminen ja vuorovaikutus

Kaupunginhallitus päätti 18.5.2020 asettaa yleiskaavaehdotuksen nähtäville. Yleiskaavaehdotus oli nähtävillä 7.9. - 20.10.2020. Nähtävilläoloaika oli normaalia pidempi (44 päivää) koronaviruspandemian aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi.

Koronapandemian vuoksi yleiskaavan asukastilaisuudet toteutettiin etälähetyksinä, joita oli mahdollisuus seurata verkossa. Tilaisuudet pidettiin 17.9.2020, 21.9.2020 ja 24.9.2020 ja niitä seurasi yhteensä noin 300 espoolaista. Verkkolähetykset tallennettiin ja julkaistiin tilaisuuden jälkeen verkkosivuilla. Päätilaisuuden tallenne on tekstitetty ja se on katsottavissa verkossa. Tallenteella oli 279 katselukertaa helmikuun 2021 lopussa.  Asukastilaisuuksien lisäksi järjestettiin keskustelutilaisuus asukasyhdistyksille.

Yleiskaavaehdotuksesta saatiin 750 muistutusta, joista valtaosa koski asumista. Myös virkistystä ja kulttuuriympäristöjä sekä luontoa koskevia muistutuksia tuli runsaasti. Muistutukset on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon kaavaehdotuksen valmistelussa. Osa muistutuksista koski muita kuin yleiskaavassa ratkaistavia asioita.

Viranomaisneuvottelu ja lausunnot

Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 29.1.2021. Lausunnon antajien kanssa on lisäksi käyty työneuvotteluja lausuntojen sisällöstä ja yhteistyössä mietitty tarkennuksia kaavaratkaisuun.

Lausuntojen keskeiset sisällöt koskivat kaavan väestötavoitteita suhteessa koko kaupungin kasvuun ja uusien alueiden liittymistä nykyiseen rakenteeseen.  Lausunnoissa nousi esiin myös kaupan ohjaus, Histan ja

Myntinmäen asemanseutujen joukkoliikenneyhteydet ja niiden ajoitus sekä luonnonsuojelualueet ja ekologiset yhteydet. Myös virkistystä ja kulttuuriympäristöä sekä teknistä huoltoa koskeviin merkintöihin ja määräyksiin esitettiin erinäisiä tarkistustarpeita.

Keskeiset kaavaehdotukseen tehdyt tarkistukset

Kaavakarttaa, kaavamääräyksiä ja kaavakartan liitekarttoja sekä kaavaselostusta on päivitetty ottaen huomioon kaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset. Tehdyt täsmennykset selkiyttävät jo kirjoitettua tekstiä ja havainnollistavat kaavaratkaisua, eivätkä sisällä olennaisia muutoksia.

Kaavaehdotusta on täsmennetty saatujen lausuntojen ja muistutusten jälkeen. Kaavakartalle lisättiin lausuntojen perusteella luonnonsuojelualueet erillisellä merkinnällä, pohjavesialue, 110 kV voimajohdot, lentomelualue sekä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön merkinnät.

Kaavakartan liitekarttoja Asuminen 2050, Virkistysverkosto 2050, Liikenne 2050 ja Yhdyskuntatekninen huolto ja ympäristöterveys 2050 on päivitetty. Liikenteen 2050 liitekartalle on lisätty joukkoliikenteen vaihtopaikat. Merkittävin muutos on, että Yhdyskuntatekninen huolto ja ympäristöterveys 2050 -liitekartan merkinnät Siirtoviemärin yhteystarve ja Maanalainen sähkökaapeli on muutettu oikeusvaikutteiseksi.

Kaavakartalle on täsmennetty paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan alueiden laajuutta uuden kaavamerkinnön avulla. Lisäksi kaupan ohjausta on tarkennettu kaavamääräyksissä lisäämällä aluekohtaiset vähittäiskaupan seudullisuuden rajat. Kaupan ohjaukseen kuuluvia asiakohtia on täsmennetty kaavaselostukseen ja selvennetty voimassa olevan 2. vaihemaakunta-kaavan sekä vielä vahvistamattoman Helsingin seudun vaihekaavan (Uusimaakaavan 2050) välistä tilannetta. Kaavaselostusta on täydennetty uudella liitteellä (19) paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan alueen laajuudesta ja mitoituksesta (Lommila ja Kulloonsilta).

Liikenteeseen liittyvät täsmennykset liittyvät ajoneuvoliikenteeseen, joukkoliikenteeseen ja tavaraliikenteeseen. Kaavaselostusta on täydennetty uudella liitteellä (20) lentokoneiden lentoonlähtöreiteistä ja laskeutumisreiteistä.

Kaavaselostukseen on tarkennettu uudella kuvalla ja tekstillä vesihuollon kehittämissuunnitelman roolia ja toiminta-alueiden määrittämistä. Lisäksi pohjavesialueita koskevaa tekstiä on muokattu kaavamerkintöihin ja -määräyksiin tehtyjen muutosten mukaisesti. Kaavaselostuksen vaikutusten arviointia on täydennetty ilmastovaikutuksiin liittyen. Täydennykset koskevat erityisesti hiilivarastoihin ja -nieluihin kohdistuvia ja seudullisia vaikutuksia sekä kaavan vaikutusten vertailua Espoon ilmastotavoitteisiin. Kaavaselostusta on täydennetty uudella liitteellä (21) suojelu- ja luonnonsuojelualueista. Lisäksi on avattu suojelualueiden varausperusteita ja suojelualueen perustamista sekä niitä lakeja, joihin alueiden suojelu perustuu.

Merkittävin muistutusten perusteella tehty tarkistus yleiskaavan asumisen teemaan on olemassa olevien pientalovaltaisten alueiden A1 ja A2 -alueita koskeva kehittämissuositus, joka painottaa pientalovaltaisten alueiden ominaispiirteiden huomioon ottamista asemakaavoituksessa ja täydennysrakentamisessa. Osa muistutuksista koski asioita, jotka ratkaistaan muussa yhteydessä kuin yleiskaavassa.

Päättäjien ehdotusvaiheessa pyytämät selvitykset

Kaupunginhallitus hyväksyi yleiskaavaehdotuksen nähtäville 18.5.2020. Lisäksi kaupunginhallitus päätti tehdä valmistelukehotuksen ja toimintaohjeen, jotta Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaehdotuksen (POKE) mukainen kehitys voidaan varmistaa tarkoituksenmukaisella aikataululla. Syksyllä 2020 kaupunginhallitusta ja kaupunkisuunnittelulauta-kuntaa on informoitu valmistelukehotuksen mukaisten selvitysten sisällöstä (yleiskaava ehdotuksen Natura-arvioinnin tarkistus ja ilmastovaikutusten arviointi). Lisäksi asemakaava on edistänyt muun muassa Högnäsin alueen suunnittelua.

Hyväksyminen

Yleiskaavan hyväksymisestä päättää valtuusto.